Ulkosuomalainen Mira Kantola perusti kotinsa kauniiseen ja turvalliseen Amsterdamiin, jossa hän kokee olevansa vapaa yhteiskunnan odotuksista. Amsterdamista kodin tekee ennen kaikkea kaupungin jakaminen viisivuotiaan tyttären kanssa.
Maailmalle ei aina tarvitse lähteä tarkkaan harkittu suunnitelma taskussa. Pohjanmaalta kotoisin oleva Mira Kantola myi omaisuutensa Suomessa ja lähti ulkomaille silkan matkakuumeen siivittämänä.
Aasiassa ja Euroopassa reissatessa vierähti yhdeksän kuukautta, ja sen jälkeen ulkosuomalainen päätyi rakkauden perässä Ranskan Lyoniin. Pian Mira kuitenkin huomasi miettivänsä, millaiseen maahan voisi asettua ilman paikallisen kielen osaamista.
– Muistin viehättyneeni matkoillani Amsterdamin kauneudesta. Huonosta taloustilanteesta huolimatta hain ja onnekseni myös sain Alankomaista töitä!
Hollannissa kielimuurit hälvenivät, sillä melkein kaiken palvelun sai englanniksi. Elämä muualla Alankomaissa poikkeaa Miran mielestä arjesta 197:n kansallisuuden Amsterdamissa, jossa monikulttuurisuus kuuluu jokapäiväiseen elämään.
– Vaikka Amsterdamissa asuu miljoona ihmistä, vallitsee täällä silti pienen kylän idyllinen tunnelma.
Lupa valita toisenlainen tie
Pyöräilyn luvatussa kaupungissa polkee hujauksessa paikkaan kuin paikkaan. Julkinenkin liikenne on kattava, ja maassa on turvallista asua.
Hollannin nykypäivää on muovannut sen pitkä historia kuningaskuntana ja siirtomaavaltana. Alankomaat on Pohjoismaiden tavoin hyvinvointivaltio, mikä merkitsee ulkosuomalaiselle paljon.
– Työ ja vapaa-aika nivoutuvat Hollannissa yhteen vielä paremmin kuin Suomessa. Esimerkiksi osa-aikatyöhön suhtaudutaan myönteisesti, ja monet pienten lasten vanhemmat tekevät lyhyempää päivää.
Kaikkein parasta ulkomailla asumisessa on Miran mielestä vapaus elää omannäköistä elämää.
– Opiskelu, avio- tai avoliitto, talo, auto, koira ja kaksi lasta. Maailmalla koen voivani valita toisenlaisen tien, enkä silti tunne olevani epäonnistunut. En myöskään enää joudu lumitöihin!
Enemmän suomalainen ulkosuomalaisena
Ulkosuomalaisena Mira kokee olevansa enemmän suomalainen kuin koskaan Suomessa asuessaan. Suomalaisuutta hän kuvailee kerskumattomaksi ja hyväntahtoiseksi erinomaisuudeksi.
– Turvallisuudentunteeni ulkomailla perustuu siihen, että voin milloin tahansa palata pohjoiseen.
Kotimaasta saatuja matkaeväitä oppii muualla arvostamaan, ja Mira on huomannut kasvaneensa maailmalla muutoinkin.
– Ulkomailla olen oppinut huomaamaan, että maailmaa värittävät mustan ja valkoisen sijaan monet eri sävyt. Mukaani on tarttunut myös omanarvontuntoa ja myönteistä röyhkeyttä.
Kaunis kaupunki jaettavaksi tyttären kanssa
Nykyisin Mira matkustaa Suomeen viisivuotiaan tyttärensä kanssa noin 3–4 kertaa vuodessa.
– Toivon, että lapseni oppii, miten ilma tuoksuu ennen ensilunta, miltä kuulostaa lumen narske pakkassäällä ja kuinka vapauttavalta metsässä leikkiminen tuntuu.
Tällä hetkellä ulkosuomalainen tahtoo asua ensisijaisesti Alankomaissa. Samalla hän toivoo voivansa vierailla pohjoisessa entistä useammin.
– Amsterdam on kaunis ja turvallinen kaupunki, jonka saan jakaa tyttäreni kanssa. Jonain päiväni tahdon löytää myös Suomesta paikan, joka voisi tuntua kodilta.