Pandemia ja mielenterveyskriisi

Vie­ras­ky­nääm­me tart­tui Hei­ni Kum­pu­lai­nen. Heini on Alan­ko­mai­ssa asuva psykologi, jonka Un­tang­led-yritys on erikoistunut ul­ko­suo­ma­lai­sten ja mui­den ex­pat­riaat­tien mielenterveyteen.  

Jos palataan maaliskuuhun 2020, jolloin Eurooppa sai ensimmäiset korona-tapauksensa eikä kenelläkään ei ollut aavistustakaan mitä odottaa, tuntuu ajatus nyt jo niin kaukaiselta. Muistan naiivisti ajatelleeni, että ehkä tämä olisi ohi toukokuussa ja voisin matkustaa perheeni kanssa Italiaan, vähänpä tiesin. Kelataan eteenpäin vuoden 2021 toukokuuhun, ja minusta on tullut hyvin kyyninen – loppuuko tämä koskaan? En varmaan ole ainoa? 

Koronavirus on todella testannut meitä jo jonkin aikaa. Yrityksenä hallita tämän viruksen leviämistä hallitsemattomasti ja täyttämästä kaikkia tehohoitopaikkoja monet maat ovat toteuttaneet eri tasoisia rajoituksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ​​että on unohdettu, että mielenterveys on yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. Tarkastiko kukaan, kuinka täynnä psykiatriset vuodepaikat ovat? Ääriään myöten.  

Kuinka koronavirus vaikuttaa mielenterveyteen? 

Pandemia on vaikuttanut valtavasti mielenterveyteen. Tämä vaikutus tapahtuu monin eri tavoin – lisääntynyt eristäytyminen ja sitä kautta yksinäisyys, lisääntynyt stressi terveydellisistä huolista, huolet työpaikan menettämisestä ja niin edelleen. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, ahdistuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö ja riippuvuus, ovat lisääntyneet dramaattisesti. Esimerkiksi raportit masennus- ja ahdistuneisuusoireista ovat nelinkertaistuneet ajasta ennen pandemiaa. 

Parantuvatko mielenterveysongelmat pandemian jälkeen? 

Mielenterveysongelmat todennäköisesti paranevat rajoitusten jälkeen jossain määrin. Tämän kaltaisilla traumaattisilla tapahtumilla voi kuitenkin olla pitkäaikaisia ​​vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Esimerkiksi New Yorkissa on edelleen huomattavasti enemmän traumaperäistä stressihäiriötä ja masennusta kuin vastaavissa väestöryhmissä melkein 20 vuotta sen jälkeen, kun terrori-iskut osuivat kaupunkiin. Positiivistakin kuitenkin on, sillä joskus voimme myös kokea  ”posttraumaattista kasvua”, mikä tarkoittaa, että traumaattisen tapahtuman jälkeen teemme positiivisia muutoksia elämäämme, esimerkiksi rajoitusten jälkeen emme ehkä ota illallisia ystäviemme ja perheemm kanssa enää itsestäänselvyytenä, vaan koemme enemmän kiitollisuutta, kun voimme olla fyysisesti läsnä rakkaillemme. 

Kuinka hoitaa mielenterveyttä pandemian aikana? 

Riippuen asuinmaistamme, persoonallisuustyypeistämme, käytettävissä olevasta verkostostamme ja (taloudellisesta) tilanteestamme koronapandemia on osunut meihin hyvin eri tavoin. Joillekin nykyinen tilanne on paljon helpompi käsitellä ja kestää kuin toisille. Muutama asia on pidettävä mielessä pysyäksesi henkisesti kunnossa. Ensinnäkin, varmista, että pysyt aktiivisena. Jos mahdollista, mene kävelylle tai juoksulenkille ulkona, ja jos ei, niin voit kokeilla ilmaisia ​​jooga-, ja muita jumppavideoita YouTubesta omassa olohuoneessasi. Varmista, että syöt myös terveellisesti. Yritä tehdä parempia valintoja ruokaa ajatellen parhaan kykysi mukaan – juo tarpeeksi vettä ja syö riittävästi vihanneksia. Yritä tavata ystäviä ja perhettä, vaikka vain verkon kautta. Lopuksi, voit kokeilla uuden harrastuksen valitsemista. Henkilökohtaisesti vietin viime kevään neulomalla, mutta kirjojen lukeminen, koodaamisen opettelu, puutarhanhoito tai nettikurssit ovat kaikki kivoja, turvallisia ja kotona toteutettavia vaihtoehtoja!