Koti-ikävä. Toisille se iskee jo 10 kilometrin päässä kotoa toisella paikkakunnalla, mutta entä silloin, kun olet juuri muuttanut toiseen maahan? Eri tavat, kieli, historia, kulttuuri, erilainen ruoka… Toisille koti-ikävä ei iske koskaan, joillekin se iskee juuri silloin, kun pitäisi asioida paikallisessa marketissa tai postissa eikä vastapuoli osaa sanaakaan englantia.
Usein ikävän tunne on siis subjektiivinen kokemus, kaipuuta paikkoihin tai ihmisiä kohtaan, jotka saavat ihmisen tuntemaan itsesi kotoisaksi tai jollain tavalla tutuksi. Siihen liittyy positiivisia tuntemuksia, paljon muistijälkiä ja muistoja, tuttuuden tunnetta ja jaettuja kokemuksia. Toisinaan käy niin, että vietettyään pitkiä aikoja ulkomailla, ihminen alkaa juurtua toiseen maahan, jolloin ikävä kääntyykin toiseen suuntaan, kun pitäisi muuttaa takaisin totutusta.
Itselläni se liittyy eniten rakkaisiin ihmisiin ja paikkoihin, mutta myös yksinkertaisempiin asioihin kuten ruokiin ja tapoihin. Halusin jakaa ja kuulla muiden suomalaisten tarinoita, joten perustin Instagram-tilin jossa jaan kokemuksia (omia ja muiden) ulkosuomalaisena elämisestä.
Vain toinen suomalainen voi ymmärtää ikävää
Mitä suomalainen sitten ikävöi? Tähän kysymykseen ei liene kaiken kattavaa vastausta, mutta aloitettuani Instagram-tilin Vainexpatjutut, olen saanut jo hyvän mielikuvan siitä, mitä ulkomaille lähteneet kaipaavat Suomesta. Jakamalla tarinoita tunnuksella #vainexpatjutut, olen saanut toivottavasti luotua hieman vertaistukea ympäri maailmaa asuville.
Tässä muutamia yleisimpiä aiheita, joita suomesta kaivataan:
- Sauna (kunnon kuumuudella)
- Tuoreet marjat, suoraan metsästä
- Puhdas luonto ja järvet
- Mökkielämä kesällä
- Turvallisuus
- Sosiaaliturva ja ilmainen koulutus
- Metsät
- Ruisleipä (100%)
- Korvapuustit
- Lumi
- Fazerin suklaa, salmiakki ja irtokarkit
- Automarketit, uskokaa tai älkää! (itselle suurinta nautintoa on mennä Prismaan tai Cittariin josta saa _Kaikkea_)
- Julkinen liikenne
- Mustikkakeitto
- Kahvi
- Lonkero, siiderit
- Tuore laku
- Voisin myös mainita Marimekon ja Iittalan tuotteet, mutta nykyään niitä saa aika monesta paikasta ja tilattua kotiinkin, joten jätin sen hiukan viimeisimmäksi, muttei todellakaan vähäisimmäksi!
Listaa voisi jatkaa loputtomiin!
Miten lievittää ikävää?
Olen asunut 3 vuotta ulkomailla, Alankomaissa, jonne saavuin ensimmäistä kertaa 5 vuotta sitten Erasmus-vaihtoon puoleksi vuodeksi. Alankomaat onneksi on kulttuuriltaan hyvin Suomen kaltainen (tästä voisin tehdä toisen postauksen myöhemmin). Onnekseni Rotterdamissa toimii Merimieskirkko, joka tarjoaa tapahtumia, kahvila- ja ravintolatuotteita, cateringia, saunan sekä supermarketin josta saa hyvin kaikkea tarvittavaa. Tapahtumissa pääsee höpöttämään suomea ja tutustumaan eri syistä Hollantiin päätyneisiin ihmisiin – ihan parasta! Myös paikallinen drop – eli suolainen laku – maistuu ihan salmiakilta ja paikalliset rakastavat myös sitä! Toinen auttava tekijä on aktiivisuus kauppakamarissa, jossa pääsen tutustumaan Alankomaissa toimiviin pohjoismaisiin yrityksiin ja suurlähetystöihin.
Tietysti kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä ostoksilla suomi-kaupassa tai jutella suomalaisten kanssa. Tällöin voin suositella lukemaan muiden ulkosuomalaisten blogeja tai seuraamaan Instagram-tilejä, kuuntelemaan suomalaista radiota tai katsomaan suoratoistopalveluiden kautta suomalaisia ohjelmia.
Millä sinä lievität koti-ikävää tai tunnetko sitä ylipäätään? Jaa Instagramissa tarinasi tai julkaisusi tunnisteella #vainexpatjutut!
Johanna Raivio, Alankomaat
Vainexpatjutut-Instagram