Näin pandemia muovaa ulkosuomalaisten elämää: työnhaun takkuamista, etätöitä ja lasten ehdoilla menemistä

Koronaviruspandemia muuttaa monen ulkosuomalaisen työtä ja vapaa-aikaa. Tunnelmia omasta kotoiluarjestaan kertoivat Saara Nurmo Englannista, Mark Nylander Yhdysvalloista ja Päivi Ranskasta.

Työn löytäminen vaakalaudalla

Isossa-Britanniassa oli perjantai-iltapäivään 3.4. mennessä todettu yli 38 000 koronavirustartuntaa, ja maassa määrättiin viime viikolla tiukkoja rajoituksia.

Koronaviruspandemia iski huonoon aikaan Lontoossa asuvan Saara Nurmon elämässä. Tammikuussa aloitettu työhakemusten kirjoittaminen ja työvoimatoimistoissa juokseminen ei ole tuottanut tulosta – eikä pandemia paranna tilannetta.

  – Tarvitsen työpaikan koronasta huolimatta. Nyt kun maailmantalous on kriisissä, en tiedä, kuinka minun käy.

Korona vaikuttaa Saaran tilanteeseen vakavalla tavalla. Arkipäivät Englannissa kuluvat korttia pelatessa muiden kotoilijoiden kanssa.

 – Poikaystäväni on lomautettuna, ja kämppiksemme pitää toimistoa kotona.

Epätoivoista tunnelmaa ja etätöitä

Knoxville Tennesseessä Yhdysvalloissa ei vielä ole paljon koronavirukseen sairastuneita, ja siksi osa paikallisista ei tunnu ottavan varoituksia tosissaan. Kaupungissa asuva Mark Nylander on kuullut, että ihmisiä pelottaa enemmän taloudellinen tilanne kuin koronavirus.

Liikkeiden sulkeminen, irtisanomiset ja epätietoisuus tekevät hallaa monen mielelle.

– Viime viikkojen huoli on vaihtumassa apatiaksi ja epätoivoksi. Itsemurhia on tehty viimeisen viikon aikana enemmän kuin koko alkuvuoden aikana yhteensä, tietää Mark.

IT-alalla työskentelevä suomalainen pystyy onnekseen tekemään vaivatta työnsä etänä. Korona on kuitenkin romahduttanut firman liikevaihdon.

– Omat harrastuspaikkani ovat kiinni, ja tilaan kaikki ruuat poimintapalveluna.

Vireä kaupunginosajärjestelmä yrittää auttaa alueen tukea tarvitsevia asukkaita. Suomalaisena Mark kokee tottuneensa ”mökkielämään” helposti, ja naapureiden kanssa on tullut vaihdettua kuulumisia jopa enemmän kuin aiemmin.

– Tietysti tilanteen vakavuus painaa mieltäni. Muutaman viikon kuluttua voi olla toisenlaiset mietteet.

Poikkeuseloa lasten ehdoilla

Ranskassa oli perjantai-iltapäivään 3.4. mennessä todettu yli 60 00 koronatartuntaa, ja ulkonaliikkumisrajoitukset astuivat voimaan maaliskuun puolivälissä. Kaikki työnantajat eivät suhtaudu myönteisesti kotitoimistoon siirtymiseen, ja ulkonaliikkumisrajoituksia rikotaan usein, kertoo Strasbourgin liepeillä asuva Päivi.

– Kaunis keväinen sää saa ihmiset pihalle, vaikka karanteeni on päällä. On valitettavaa, että kaikki eivät usko ohjeistusta. Meillä on onneksi aidattu piha, jossa hyvistä keleistä voi nauttia.

Päivi ja hänen miehensä tekevät töitä kotoa käsin, ja perheen alakouluikäinen lapsi käy kotikoulua jo kolmatta viikkoa.

Korona-aikaa eletään lasten ehdoilla, ja Päivin perheessä pikkuihmisiä on kolme: alakouluikäinen, tarhakouluikäinen ja alle tarhaikäinen.

– Koronapelkoa lisää se, että lapsemme ovat vielä pieniä. Onneksi he ymmärtävät tilanteen, ja naapurin lapsille heilutellaan aidan takaa.

Ranskalaiset lähtevät helposti barrikadeille, ja pandemian jälkeen tilanne saattaa kiristyä maassa talouden lisäksi monella muullakin tavalla.

– Toivon, että suurimmilta barrikadeilta vältyttäisiin. Nyt on aika nauttia mukavasta säästä kotipihassa, olla positiivisin mielin ja hoitaa kotikoulua ja töitä niin hyvin kuin mahdollista.

Loskan keskeltä lämpöön – Thaimaassa asuva suomalainen nauttii elämästään auringossa

Thaimaassa asuu tuhansia suomalaisia pysyvästi tai pysyväisluonteisesti. Kun työt Suomessa loppuivat, Heikki Korpela otti suunnakseen ensin Teneriffan ja sitten Phuketin. Aasiassa suomalainen on oppinut ottamaan rennommin ja arvostamaan terveydenhuoltoa.

Lomat Koh Taolla Thaimaassa vakuuttivat Heikki Korpelan aikoinaan siitä, että hän kaipasi rennompaa elämää. Ennen Thaimaa-unelman toteutumista suomalaisen oli kuitenkin kuljettava monta polkua.

Kun graafikon työt Suomessa loppuivat, Heikki suuntasi kohti Teneriffaa sukelluskouluttajan tehtäviin. Vuosia kerätyt elokuvat, vinyylilevyt ja kiva asunto Tampereen keskustassa – kaikesta oli luovuttava.

– Kolmea laukkua ja yhtä reppua katsellessani tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni olevani vapaa, vailla turhaa omaisuutta ja velkojen kahleita.

Kaksi vuotta Teneriffalla vietettyään Heikki kyllästyi Euroopan kylmyyteen ja päätti vihdoin lähteä Thaimaan aurinkoon. Sukelluskouluttajan töitä löytyi suomalaisesta sukellusalan yrityksestä, mutta neljän vuoden jälkeen elämä vei phuketilaisen rantaklubin teknikoksi.

Kotiutuminen lämmön ja palmujen keskelle kävi kivuttomasti – isoksi osaksi paikallisten ansiosta.

– Thaimaalaiset ovat mukavaa porukkaa, ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Vaikka thain kieli onkin kehitetty jossakin salaisessa laboratoriossa melko mahdottomaksi oppia, kommunikointi paikallisten kanssa sujuu hyvin.

”Kolmea laukkua ja yhtä reppua katsellessani tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni olevani vapaa, vailla turhaa omaisuutta ja velkojen kahleita.”

Rentoa menoa, huomaavaisuutta ja hyvää ruokaa

Phuketissa aurinko paistaa parhaimmillaan yli yksitoista kuukautta vuodessa, ja sää on muutoinkin Heikistä miellyttävä. Herkullinen ruoka ja kulttuuriin kuuluva avuliaisuus viehättävät suomalaista.

Thaimaalaiset pitävät Heikin mukaan aina toistensa puolta, ja perheeltä ja suvulta saatu arvostus on tärkeää.

– Paikallinen tyttöystäväni Gigi on tietenkin paras asia, jonka olen Thaimaasta saanut!

Toisaalta viisumit, työluvat, ajokortit ja muut byrokraattiset päänvaivat meinaavat joskus viedä järjen. Suomalaiseen työkulttuuriin tottunutta paikallisten rentous joskus ihmetyttää.

– Yrittäjä saattaa kesken huippusesongin huomata tienanneensa mukavasti, joten hän laittaa lapun luukulle ja lähtee lomalle. Samoin jos tie pitää päällystää,  ei ole väliä, jos lopputuloksena pintaan jää vaarallisia monttuja ja möykkyjä – tiehän on nyt päällystetty!

Thaimaasta haaveileva suomalainen, toteuta haaveesi

Thaimaassa suomalainen on oppinut nauttimaan elämästä: tärkeintä maailmassa ei ole ura, omaisuus, tai farmari-Volvo vaan se, että voi iloita jokaisesta päivästä, jonka saa viettää perheen ja ystävien kanssa.

– Terveydenhuoltoakin arvostaa eri tavalla, sillä täällä ei kaikilla valitettavasti ole siihen varaa.  Esimerkiksi lääkkeet ovat Thaimaassa kalliita.

Maailmalla oppii suhteuttamaan eri kulttuureja toisiinsa. Thaimaalaisille luonnollinen tai jopa kunniakas asia saattaa näyttäytyä suomalaisen silmissä häpeällisenä – ja päinvastoin.

– Jotkut ihmettelevät esimerkiksi sitä, miksi Suomi maksaa kansalaisiensa opiskelun. He pitävät sitä likaisena: opiskelijahan ei ole itse huolehtinut kustannuksista vaan myynyt itsensä valtiolle.

Kaikkien Aasiassa asuttujen vuosien jälkeen Thaimaa tuntuu Heikistä enemmän kodilta kuin Suomi. Maasta unelmoivia hän kannustaa tarttumaan toimeen ja pitämään järjen päässä.

– Vakuutukset ja raha-asiat täytyy hoitaa kuntoon ennen muuttoa ja muistaa, että harmaa arki koittaa Thaimaassakin. Älä haaveile vaan toteuta haaveesi!

Kanadassa asunut suomalainen muistelee seikkailujaan: ”En kadu lähtöäni”

Suomalainen Raimo Alitalo ehti viettää Kanadassa seitsemän kuukautta, kunnes kotimaa alkoi taas kutsua. Torontossa asuminen oli jännittävää ja opetti nykyiselle raisiolaiselle kaksi tärkeää asiaa.

Elettiin 1950-luvun loppua. Nuoren Raimo Alitalon vanhemmat olivat kuolleet, ja työkaverien keskuudessa syntyi idea siirtolaiseksi lähtemisestä.

– Punnitsin Kanadan ja Australian välillä ja päädyin Kanadaan, koska maa oli lähempänä ja ilmasto Suomen kaltainen.

Autojen varaosamyyjänä työskentelevä suomalainen sai Kanadassa olleelta asiakkaaltaan opastusta Torontosta ja siellä olevien tuttujen yhteystietoja. Pian Raimo lensi jo yli Atlantin – ensimmäistä kertaa elämässään.

– Ajattelin, että töitä löytyisi varmasti. Menin paikalliseen työnhakutoimistoon suomalaisen esimieheni englanniksi kirjoittaman suosituskirjeen kanssa. Työtä oli tarjolla.

Koti-ikävä ja kirje Turusta

Viikon ajan Raimo työskenteli herkkusieniä valmistavalla tilalla kuormaustraktorin kuljettajana, mutta pian nokka kääntyi kohti Torontossa sijaitsevaa, suomalaisen omistamaa maalausliikettä. Jälkikäteen hän pitää valintaansa virheenä.

– Olisin saanut paikallisesta autoliikkeestä töitä, mutta menin maalausliikkeeseen, koska kommunikointi oli helpompaa suomalaisen työnantajan kanssa.

Muutto suomalaisen perheen alivuokralaiseksi takasi sen, ettei kielivaikeuksia ollut. Siksi englantiakaan ei tullut opittua, eikä kavereiden löytäminen onnistunut.

Seitsemän kuukauden Kanadassa olon jälkeen lähtöpäätös alkoi tuntua viisaalta ratkaisulta.

– Missään vaiheessa ei ollut hyvä mieli siellä ollessa. Kirjoittelin kirjeitä suomalaisen työkaverini kanssa, ja hän ilmoitti, että minua tarvittiin Turussa vanhassa työpaikassa. Sitten oli vielä se koti-ikävä.

Vaikuttavat Niagaran putoukset ja arvokasta oppia

Torontossa käyminen ei Raimon mielestä erityisesti muuttanut häntä. Pari arvokasta asiaa suomalaiselle jäi kuitenkin Kanadassa asumisesta käteen.

– Huomasin, miten hyvin ulkomaillakin tulee toimeen. Havaitsin myös, että apua saa, kun pyytää.

Mieleen jäi erityisesti työpaikkojen vaihtamisen jouhevuus Toronton päässä. Samoin Niagaran putoukset olivat suomalaiselle vaikuttava näky.

– Kanadassa näin, miten muualla maailmassa eletään.

Suomalainen ei kadu aikaansa Kanadassa

Vuosikymmenien jälkeen Raimo on erittäin tyytyväinen siihen, että palasi Suomeen. Lähtiessään hänellä oli tyttöystävä, mutta jokin suhteessa ei tuntunut oikealta.

Kolme kuukautta Kanadasta paluun jälkeen suomalainen löysi ihanan ihmisen ja meni tämän kanssa naimisiin saman vuoden marraskuussa.

– Tänä vuonna tulee täyteen kuusikymmentä avioliiton vuotta. Ehkä paluuni oli kohtalon sanelemaa.

Nykyään Raimo ajattelee, että kaikki on kiinni itsestä – mahdollisuuksia on niin Suomessa kuin Kanadassakin. Suomalainen ei ole erityisemmin pitänyt yhteyksiä Torontoon, ja nimetkin tahtovat unohtua.

Torontoon lähtemistä Raimo ei kadu, vaikkei englantia kunnolla oppinutkaan. Yksi asia on vuosien jälkeen kirkkaana mielessä.

– Kyllä Suomi on hyvä paikka asua ja elää.

Azorit tarjoilee talvella lämpöä ja rauhaa

Talvella Azoreiden turistivirta vähenee, mutta leutoa säätä ja levollisuutta riittää. Opiskelijavaihdossa portugalilaisen miehen aikanaan tavannut Johanna Maldonado kokee olevansa Azoreilla onnellisempi kuin pohjoisessa.

Hurrikaani Lorenzon jälkeisenä aamuna aurinko paistoi ja meri raivosi, mutta Azorit selvisi ilman suurempia vaurioita. Johanna Maldonado on elänyt Azoreiden Terceiralla vasta puoli vuotta, mutta hän on ehtinyt jo kokea saarilla monenlaista.  

– Se oli todellista luonnonvoimien ilottelua! Parasta Azoreilla asumisessa on leuto, subtrooppinen ilmasto ja joka puolelta pursuava vehreys.  

Vuosia aiemmin Johanna tapasi portugalilaisen miehensä Erasmus-opiskelijavaihdossa Tšekissä, ja pari ehti asua kolmisen vuotta Suomessa. Etelän aurinko ja haave osittaisesta omavaraisuudesta saivat heidät kuitenkin suuntaamaan Portugaliin – ensin Suur-Lissabonin alueelle Sesimbraan.  

– Suomen taakse jättäminen – ehkä loppuiäksi – tuntui haikealta, ja sopeutuminen ei ollut niin auvoista kuin kuvittelin. Olin kuitenkin lapsena asunut Virossa pari vuotta, ja siitä asti matkahaaveet olivat pitäneet minua otteessaan.  

Talvella Azoreilla on leutoa ja leppoisaa 

Kotiutuminen piti aloittaa pian alusta, sillä Johanna ja hänen miehensä päättivät muuttaa Sesimbrasta Azorien saarille. Luonnon rauha ja maaseutumaisuus viehättivät suomalais-portugalilaista paria samoin kuin alhainen hintatasokin. Talvella Azoreilla käy vähemmän matkailijoita ja saaret hiljenevät.  

– Talvella Azoreiden sää vaihtelee hurjasti: välillä tuulee ja myrskyää, välillä taas nautitaan leppeästä auringonpaisteesta. Sää on mukavan lämpöinen Manner-Portugaliin verrattuna, eikä lämpötila normaalisti putoa yölläkään alle kymmenen asteen.  

Azoreilla vallitsee rauhallinen tunnelma ja kaikkialle on lyhyt matka. Saaret ovat keskenään erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistävät upeat maisemat ja maaseutumaisuus.  

– Täällä on myös paljon lehmiä, joten paikalliset juustot ja jäätelöt ovat vertaansa vailla!  

Sosiaalista rohkeutta ja rauhallista elämää  

Työkseen Johanna valmistaa ja myy erilaisia makrameetöitä, esimerkiksi kierrätyspuuvillasta käsin solmeiltuja koruja ja asusteita. Oman alan töitä ympäristötieteen maisterin on ollut hämmentävän vaikea löytää. 

– Puhun jo melko hyvää portugalia, ja siksikin ajattelin, että kansainvälistä kokemustani arvostettaisiin enemmän. Onneksi voin työskennellä yrittäjänä.  

Saarella tuttavapiiri on pitänyt luoda tyhjästä, joten sosiaalista rohkeutta on saanut matkan varrella kartuttaa. Portugalilaiset kylät on rakennettu tiiviisti, ja naapureiden kanssa seurustellaan paljon. Muutoin tahti on pohjoista verkkaisempi.  

– Elämäni on muuttunut rauhallisemmaksi. Saarella on harvoin kiire mihinkään.  

Luontoa rakastavan paratiisi 

Portugalilaisten ja suomalaisten mielenmaisema on Johannasta samalla tavalla melankolinen, ja paikalliset ovat eteläeurooppalaisesta kulttuuristaan huolimatta alussa hieman ujoja. Molemmissa maissa myös rakastetaan perunaa eri tavoin valmistettuna. 

– Kaipaan Suomesta läheisiäni, ruisleipää, saunaa ja muutamia muita asioita, mutta olen onnellisempi täällä. Pohjoisessa kiire, stressi ja talven pimeys saavat helposti yliotteen ihmisistä.  

Suomalaisen mielestä Azorit on paratiisi sellaiselle ihmiselle, joka rakastaa luontoa ja tahtoo elää osittain omavaraisesti. Parin haaveissa siintää oman maatilan ostaminen saarilta – ja Johanna suosittelee rauhaisaa idylliä muillekin.  

– Täällä olisi vielä muutamalle suomalaiselle tilaa, joten minun puolestani tervetuloa!  

Ulkosuomalaisten terveisiä pandemian keskeltä: ”Pidetään huolta toisistamme”

Koronaviruspandemia myllertää monen eri puolilla Eurooppaa asuvan suomalaisen elämää. Kauppias on pistänyt putiikkinsa toistaiseksi kiinni, ja rakas ratsastusharrastus on jäänyt tauolle. Terveiset ja toivotukset kaikuvat silti kaikkialle maailmaan.

Tavallaan yhteisiä aterioita ja maaseudun happea

Italialla on tiukat rajoitukset koronan hillitsemiseksi, kertoo Toscanan maaseudulla asuva Sari Passaro. Muualla maassa on voimassa käsky pysyä kotona, mutta maaseudulla saa pyöräillä ja lenkkeillä.

Luontoa, happea ja aurinkoa riittää, mutta yksi kielto vaikuttaa Sarin arkeen eniten.

– Olen ahkera ratsastaja, ja hevoset ovat henkireikäni. Nyt tallille ei saa mennä.

Naapureita nähdään ulkona, mutta kylässä ei käydä. Kosketustervehdyksistä luovuttiin jo kauan sitten. Ruokaa laitetaan yhdessä – tavallaan.

– Valmistamme aterioita niin, että minä teen vaikkapa rosmariiniperunat ja naapuri aristan eli lihaa. Nyt auringon paistaessa olemme miettineet, voisimmeko syödä edes samalla pihalla vähän kauempana toisistamme.

Naapurin poika on kotikoulussa kirjojen äärellä, ja yhdellä Sarin ystävän veljellä on korona. Kova kuume ja rintaa painaa, mutta tilanne on tällä hetkellä vakaa. Mies lähettää kuvia, joissa näyttää peukkua.

– Meillä on paljon ystäviä ja läheiset perhesuhteet niin Suomessa kuin Italiassa, joten sitä kautta mieli on hyvä. Olemme sähköisesti jatkuvasti yhteydessä. Vointeja kaikille!

Rantaputiikki kiinni ja toivotukset kaikille

Korona myllertää monen yrittäjän arkea esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Las Palmasissa rantaputiikkia pitävä Leila Kuivalainen pisti puotinsa ovet kiinni toistaiseksi. Samalla loppuivat myös muusikkopoikaystävän keikat.

– Emme saa tuloja tällä hetkellä mistään, mutta kodin ja liiketilan menot täytyy silti maksaa.

Ruokakauppaan ja apteekkiin saa Espanjassa mennä, mutta vain yksin ja turvaväliä pitäen. Lenkillä käyminen on kielletty, ja Leila ravaakin kotinsa portaita edestakaisin ja haukkaa raitista ilmaa kattoterassillaan.

Kauppiaan 82-vuotias äiti on talvehtinut Las Palmasissa, mutta Suomeen lentämisen sijaan tämä jää vielä etelään odottamaan tilanteen rauhoittumista. Näillä näkymin saari menettää pääsiäisen turismin, joka on alueelle tärkeä hiljaisen alkuvuoden jälkeen.

– Koronalla on hurjat vaikutukset Las Palmasiinkin. Terveisiä ja tsemppiä maailman joka kolkkaan!

Säästyneet rahat pienyrittäjien tueksi

Madridilainen Hanna Fredriksson on ehtinyt jo viikon tehdä kaikki työnsä etänä. Hänen miehensä palasi viime torstaina Tanskasta työmatkalta ja joutui firman pyynnöstä 15 päivän kotikaranteeniin.

Kotona aika kuluu töitä tehden, ja iltaisin pari kokkailee, juttelee ja katsoo televisiota. Ulkona käydään vain koiraa ulkoiluttamassa tai ruokaostoksilla – usein vihannesputiikkien kaltaisissa pienissä kaupoissa.

– Kun Madrid taas aukeaa tämän tilanteen jälkeen, aiomme käyttää nyt säästämämme rahat ulkona syömiseen ja muihin pienyrittäjien palveluihin.

Käsky pysyä kotona on selvästi mennyt perille, sillä Madridin kaduilla on hiljaista. Hannan mielestä espanjalaiset ovat edelleen toisilleen hyvin ystävällisiä ja solidaarisia.

– Massahysteriaa ei viime viikon vessapaperin hamastrausta lukuun ottamatta mielestäni ole ollut. Emme ole alkaneet pelätä toisiamme.

Tavallista eläkeläisarkea kotoa poistumatta

Torreviejassa asuva Sirpa Virkkunen joutui perumaan miehelleen Mauri Tuukkaselle järjestämänsä 65-vuotisjuhlat paikallisessa ravintolassa. Rajoitukset vaikuttavat paitsi sosiaalisiin tapahtumiin myös ulkona liikkumiseen ylipäätään.

– Mieheni kävi kaupassa maanantaina, ja ovella vartija päästi uuden henkilön sisään sitä mukaa kuin joku tuli ulos. Kassoilla oli ilmastointiteipit metrin välein merkitsemässä turvavälejä jonossa.

Eläkeläisten aika kuluu tavallisten asioiden parissa, lukemalla, istumalla parvekkeella ja jumppaamalla.

Sirpa ja Mauri seuraavat aktiivisesti sekä suomalaista että espanjalaista uutisointia tilanteesta. Jokailtaista parvekkeilla taputtamista pariskunta pitää hienona yhteisöllisyyden osoituksena.

– Toivomme, että tilanne menisi ohi tässä kahdessa viikossa ja mahdollisimman moni välttyisi tartunnalta. Pidetään huolta toisistamme!

Suomen hallituksen kehotus palata kotiin hämmentää ulkosuomalaisia

Suomen hallitus on pyytänyt ulkomailla olevia suomalaisia matkalaisia palaamaan kotimaahansa. Toisessa maassa vakituisesti asuvat voivat jäädä toiseen maahan, mutta jos he aikovat tulla Suomeen, päätös on tehtävä nyt. Näin uutisoi Yle 17.3.2020.

– Nyt on se hetki, kun ulkomailla vakituisesti asuvien on päätettävä, haluavatko he tulla Suomeen, sanoi liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Ulkosuomalaisten keskuudessa hallituksen paluukehotus on otettu vastaan ristiriitaisin tunnelmin. Toisille ohjeistus on selkeä, toisia ohjeistus hämmentää.

– En kyllä oikein ymmärrä. Jättäisin työn täällä ja suuntaisin Suomeen, ilman työtä, palkkaa ja asuntoa. Hotelliin sit vaan? Kuka maksaa laskut ulkomailla?Entä Suomessa? Paperilla yksinkertainen lausahdus. Käytännön toteutus ja logiikka ei oikein avaudu. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on enem­män tar­tun­to­ja ja jo mat­kus­tus Suo­meen on ris­kialt­tiim­paa kuin tääl­lä oleminen. Entäs sitten jos tämä tilanne jatkuu pitkään ja omaiset Suomessa tarvitsevat apua? Tai entä jos työt ulkomailla loppuvat ja sitä myötä oleskelulupa? Aika monta kysymystä on avoimena, pohtii Elise Renkonen Finnish People Living Abroad -Facebook-ryhmässä.

Samassa ryhmässä Saana Luoma kokee, ettei asiassa ole väärinymmärryksen varaa.

– Eikös tää ole nyt selvä? Pakko ei ole palata, jos ei halua. Kukaan ei oleta, että perheelliset ja työssäkäyvät heittävät hanskat tiskiin. Mutta jos joku haluaakin palata, se päätös pitäisi tehdä nyt: lennot vähenevät, kentät, satamat ja asemat joko sulkevat tai vähentävät liikennettä ja rajat menevät monessa paikkaa kiinni. Valtio haluaa lentää mahdollisimman vähän evakuointilentoja ja tuoda mahdollisimman vähän pahemmilta epidemia-alueilta kansalaisia. Suomessa tilanne tulee olemaan vaikea ilman mattimyöhäisiäkin.

Suomalaisilla on aina oikeus palata takaisin kotimaahansa

Suomen perustuslain mukaan suomalaisilla on aina oikeus palata takaisin kotimaahansa. Nyt tilanne on kuitenkin kinkkinen siksi, että iso osa lennoista on peruttu ja monet maat rajoittavat myös maan sisäistä liikkumista. Lisäksi Suomeen tulevien tulisi pysyä kaksi viikkoa kotikaranteenissa.

Monet ulkosuomalaiset ottivat kaikesta huolimatta uutiset vastaan rauhallisesti.

– Ei mitään kiirettä päästä Suomeen just nyt, eikä olis mahdollistakaan. Oma koti, perhe, työt ja elämä on täällä Walesissa. Eiköhän sinne kotiin taas jonkun kuukauden päästä pääse, kommentoi nimettömänä pysyttelevä naishenkilö.

Ulkosuomalaisten Facebook-ryhmässä moni myös suhtautuu asiaan huumorilla. Joku tiedustelee, pitäisikö Afrikasta palata Suomeen kumiveneellä, kun lentoja ei kulje. Myös Ville Mäkisen kommentissa on aavistus ironiaa.

– Mikä hätä valtiolla on saada ulkosuomalaiset Suomeen yhtäkkiä? Ja miten niin päätös on tehtävä nyt? Saatan päättää tulla Suomeen vuoden päästä, onko silloin liian myöhäistä häh?

Eniten tilanne hämmentäneekin väliaikaisesti ulkomailla asuvia, kuten esimerkiksi vaihto-oppilaita. Moni maailmalla oleva suomalaisopiskelija pohtii, pitääkö vaihtovuosi tai -lukukausi keskeyttää.

Suomi-Seura kehottaa ulkomailla asuvia suomalaisia pysymään asuinmaassaan

Suomi-Seura julkaisi 18. maaliskuuta tiedotteen, jossa se kehottaa ulkosuomalaisia pysymään kotonaan:

– Jos henkilöllä ei ole kotipaikkaa eikä toimeentuloa Suomessa, Suomeen ei missään tapauksessa kannata tässä tilanteessa lähteä. Asunnon hankkiminen tässä tilanteessa Suomessa voi olla lähes mahdotonta. Erityisesti riskiryhmien ei tule lähteä Suomeen. Lisäksi kannattaa seurata asuinmaan viranomaisten tiedotusta ja ohjeistusta koronatilanteesta.