Ronja Legrand muutti Tanskaan avarakatseisten ihmisten sekä valon perässä kesällä 2019. Nyt kolme vuotta myöhemmin Ronja ja hänen ranskalainen puolisonsa ovat ostaneet asunnon Kööpenhaminasta, ja kaksikon tulevaisuus näyttää rakentuvan Tanskaan.
Read MoreMonikielisyys on osa jokaisen ulkosuomalaisten elämää. Ranskan Marseillein kupeessa asuvan Janina Merryn perheessä puhutaan kolmea kieltä: suomea, englantia ja ranskaa. Lisäksi Chilessä asuvien sukulaistensa kanssa perhe kommunikoi espanjaksi.
Read MoreNoora Laine-Müllerilla on edessään muutto takaisin Suomeen kymmenen vuoden ulkomailla elämisen jälkeen. Samalla myös Nooran perhe – saksalainen mies ja kaksi poikaa – pääsevät ensimmäistä kertaa kokeilemaan asumista Suomessa.
Kuvat: Peppi Laine, Wolfgang Müller
Read More
Krista Randelöv muutti Ruotsiin viikon varoitusajalla eikä ole aikeissa palata Suomeen. Mieluisa työ, paikallinen aviomies ja upea luonto saivat suomalaisen juurtumaan Tornionjokilaaksoon.
Read MoreJos palataan maaliskuuhun 2020, jolloin Eurooppa sai ensimmäiset korona-tapauksensa eikä kenelläkään ei ollut aavistustakaan mitä odottaa, tuntuu ajatus nyt jo niin kaukaiselta. Muistan naiivisti ajatelleeni, että ehkä tämä olisi ohi toukokuussa ja voisin matkustaa perheeni kanssa Italiaan, vähänpä tiesin. Kelataan eteenpäin vuoden 2021 toukokuuhun, ja minusta on tullut hyvin kyyninen – loppuuko tämä koskaan? En varmaan ole ainoa?
Koronavirus on todella testannut meitä jo jonkin aikaa. Yrityksenä hallita tämän viruksen leviämistä hallitsemattomasti ja täyttämästä kaikkia tehohoitopaikkoja monet maat ovat toteuttaneet eri tasoisia rajoituksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että on unohdettu, että mielenterveys on yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. Tarkastiko kukaan, kuinka täynnä psykiatriset vuodepaikat ovat? Ääriään myöten.
Pandemia on vaikuttanut valtavasti mielenterveyteen. Tämä vaikutus tapahtuu monin eri tavoin – lisääntynyt eristäytyminen ja sitä kautta yksinäisyys, lisääntynyt stressi terveydellisistä huolista, huolet työpaikan menettämisestä ja niin edelleen. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, ahdistuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö ja riippuvuus, ovat lisääntyneet dramaattisesti. Esimerkiksi raportit masennus- ja ahdistuneisuusoireista ovat nelinkertaistuneet ajasta ennen pandemiaa.
Mielenterveysongelmat todennäköisesti paranevat rajoitusten jälkeen jossain määrin. Tämän kaltaisilla traumaattisilla tapahtumilla voi kuitenkin olla pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Esimerkiksi New Yorkissa on edelleen huomattavasti enemmän traumaperäistä stressihäiriötä ja masennusta kuin vastaavissa väestöryhmissä melkein 20 vuotta sen jälkeen, kun terrori-iskut osuivat kaupunkiin. Positiivistakin kuitenkin on, sillä joskus voimme myös kokea ”posttraumaattista kasvua”, mikä tarkoittaa, että traumaattisen tapahtuman jälkeen teemme positiivisia muutoksia elämäämme, esimerkiksi rajoitusten jälkeen emme ehkä ota illallisia ystäviemme ja perheemm kanssa enää itsestäänselvyytenä, vaan koemme enemmän kiitollisuutta, kun voimme olla fyysisesti läsnä rakkaillemme.
Riippuen asuinmaistamme, persoonallisuustyypeistämme, käytettävissä olevasta verkostostamme ja (taloudellisesta) tilanteestamme koronapandemia on osunut meihin hyvin eri tavoin. Joillekin nykyinen tilanne on paljon helpompi käsitellä ja kestää kuin toisille. Muutama asia on pidettävä mielessä pysyäksesi henkisesti kunnossa. Ensinnäkin, varmista, että pysyt aktiivisena. Jos mahdollista, mene kävelylle tai juoksulenkille ulkona, ja jos ei, niin voit kokeilla ilmaisia jooga-, ja muita jumppavideoita YouTubesta omassa olohuoneessasi. Varmista, että syöt myös terveellisesti. Yritä tehdä parempia valintoja ruokaa ajatellen parhaan kykysi mukaan – juo tarpeeksi vettä ja syö riittävästi vihanneksia. Yritä tavata ystäviä ja perhettä, vaikka vain verkon kautta. Lopuksi, voit kokeilla uuden harrastuksen valitsemista. Henkilökohtaisesti vietin viime kevään neulomalla, mutta kirjojen lukeminen, koodaamisen opettelu, puutarhanhoito tai nettikurssit ovat kaikki kivoja, turvallisia ja kotona toteutettavia vaihtoehtoja!
Vieraskynäämme tarttui Heini Kumpulainen. Heini on Alankomaissa asuva psykologi, jonka Untangled-yritys on erikoistunut ulkosuomalaisten ja muiden expatriaattien mielenterveyteen.
Koti-ikävä on erittäin normaali asia kokea ulkosuomalaisena. Kun muutat kauas kotoa etsimään uutta kotia, voit löytää itsesi kaipaamasta jotain mitä sinulla oli aiemmin. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että ulkosuomalaisena aina kaipaa johonkin tai jotakin. Kun olen uudessa kotimaassani kaipaan vanhaa kotimaatani, ja kun vierailen siellä kaipaan uutta kotiani. Olenko tuomittu tuntemaan aina koti-ikävää? Lyhyt vastaus: kyllä, mutta minulla on muutama vinkki miten lievittää sitä edes vähän.
Koti-ikävä on ahdistuksen tunne, joka aiheutuu ollessasi poissa kotoa tai kaukana rakkaistasi. Ihmiset yleensä tykkäävät juurtua jonnekin. Suurimmalla osalla meistä onkin pysyvaä koti, jossa perheemme asuu ja jossa säilytämme meille tärkeitä tavaroita. Rutiinit ovat tärkeitä – on mukavaa mennä naapurikauppaan ja tietää tarkalleen missä tomaatit ovat tai tietää mistä saa kaupungin parasta kahvia. Ulkosuomalaisina päätämme kapinoida tätä normia vastaan. Astumme ulos mukavuusalueeltamme ja muutamme kauas kaikesta mihin olemme tottuneet.
Ei, ainakaan oman kokemukeni mukaan. Se tulee ja menee aaltoina vuosien mittaan. En tarkoita, että olisit tuomittu tuntemaan kovaa koti-ikää joka päivä koko loppuelämäsi ajan, mutta luultavasti aina tulee olemaan jotain, mitä kaipaat kotoa silloin tällöin.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta joka sopisi jokaiselle lukijalle, mutta olen kerännyt muutamia asioita, jotka voivat auttaa sinua kestämään koti-ikävää paremmin.
1. Vieraile kotona säännöllisesti
Säännölliset vierailut voivat auttaa niiden päividen yli kun koti-ikävä on pahimmillaan. Silloin on erittäin lohdullista tietää, milloin pääset takaisin kotiin seuraavaksi. Osta vieraillessasi mukaan levy Fazerin sinistä niin voit avata sen huonona päivänä.
2. Löydä uusi yhteisösi
Yritä miettiä, mitä kaipaat kotoa – onko se tieto mistä löytyy paras vastaleivottu leipä? Vai onko se tutut ihmiset? Voit yrittää löytää kodin tunteen ulkomailla tutustumalla uuteen ympäristöösi paremmin. Kun alat löytää hyvän arki-rutiinin, alat toivottavasti tuntea vähemmän koti-ikävää.
3. Pysy yhteydessä läheisiisi
Usein kaipaamme eniten kotoa läheisiämme. Siinä tapauksessa on aika hyödyntää teknologiaa. Voimme olla kiitollisia ulkosuomalaisuudestamme aikana, jolloin videopuhelut ovat mahdollisia ja (melkein) ilmaisia! Tunteaksesi, että olet edelleen osa rakkaasi elämää, kokeile mennä yhdessä kävelylle puhuessanne puhelimessa tai valmista illallisateria yhdessä videokeskustelun välityksellä.
On täysin normaalia tuntea koti-ikävää. Kuitenkin joskus koti-ikävä iskee meihin niin kovasti, että alamme saada ahdistuksen tai masennuksen oireita. Jos kaipaat kotia niin paljon, että et jaksa nousta aamulla sängystä, olet menettänyt ruokahalusi tai tunnet fyysisiä ahdistusoireita, on aika löytää joku jolle puhua. Meidän ulkosuomalaisten on opittava tunnistamaan kun koti-ikävä alkaa painaa niin paljon, että mielenterveytemme alkaa kärsimään ja löydettävä sopiva apu eteenpäin siirtymiseen.
