Suomalaiset Saksassa ovat verkostoituneet hyvin

Anna Rytkönen

9.2.2020

Järjestötoiminta, suomalaiset seurakunnat sekä Suomi-koulut tuovat suomalaiset Saksassa yhteenSaksalais-suomalaisen seuran aktiivi Marja Gülch kutsuu kaikki mukaan vapaaehtoistoimintaan toisten suomalaisten kanssa mutta korostaa myös, miten tärkeää on integroitua paikalliseen yhteiskuntaan. Gülch itse on asunut Saksassa jo lähes 25 vuotta eikä lähtisi enää pois – Saksasta on tullut koti. 

Saksa vetää suomalaisia puoleensa: Suomen Saksan-suurlähetystön mukaan Saksassa asuu yli 15 000 Suomen kansalaista. Maiden välillä on pitkät yhteistyöperinteet niin kaupallisesti kuin kulttuurisestikin, mistä kertoo muun muassa monipuolinen saksalais-suomalainen järjestötoiminta. 

 Suomalaiset Saksassa ovat verkostoituneet hyvin, arvioi Marja Gülch, Deutsch-Finnische Gesellschaftin eli Saksalais-suomalaisen seuran – lyhyesti DFG:n – Stuttgartin osaston puheenjohtaja. Gülch korostaa, että seuran toiminnan päätähtäin on Suomesta kertominen saksankieliselle yleisölle, mutta tärkeää on myös Saksassa asuvien suomalaisten välinen yhteys. Gülchin johtama paikallisosasto on vuosien saatossa järjestänyt muun muassa suomalaisia juhannus-, joulu- ja itsenäisyyspäivän juhlia.  

 Nyt on tulossa uudenlaista toimintaa, hän vinkkaa. Seuran lisäksi Gülch listaa muun muassa suomalaiset seurakunnat sekä Suomi-koulut tärkeinä suomalaisia yhteen tuovina tahoina Saksassa. 

Saksa yllätti omalla tavallaan, mutta muuttoprosessi oli kivuton  

Gülch itse päätyi Saksaan monien vaiheiden kautta. Miehensä kanssa he asuivat ensin vuosia eri maissa, mutta sitten koitti jokaista järkyttänyt yö, jolloin Estonia upposi Itämeren aaltoihin. 

 Puolisoni oli silloin Tukholmassa töissä, ja itse asuin Espoossa, enkä pystynyt enää nukkumaan öinä, joina tiesin hänen olevan laivassa, Gülch muistelee. Oli tullut aika perustaa yhteinen koti jonnekin. 
 
Saksaan pariskunta päätyi Gülchin puolison töiden myötä. Vajaan 25 vuoden takaista muuttoprosessia hän kuvailee kivuttomaksi, vaikka olikin ollut hämmentävää, ettei asunnossa ollut keittiötä valmiina, vaan kaikki piti ostaa ja järjestää itse. Kielen suhteen tarvittiin näkökulman muutos – se, ettei englannin kielen taito riitäkään, on vuosien varrella yllättänyt monet muutkin suomalaiset Saksassa oleskelun alkuvaiheessa. 

 Lukion saksasta oli pitkä aika, ja olin asennoitunut käyttämään vain englantia. Kun sitten olin suorittanut Saksassa tarpeelliset kielikurssit ja läpäissyt kielikokeen, tunsin itseni varsin vahvaksi, Gülch muistelee ja jatkaa pilke silmäkulmassa:
 
 Tosin kun sairaanhoitaja kysyi keisarinleikkauksen jälkeen, joko olin tehnyt Stuhlgangin, en kyllä alkuunkaan tiennyt, mistä puhutaan. Tiesin, että Stuhl on tuoli ja Gang tarkoittaa käymistä, mutta että olinko käynyt tuolin kanssa kävelyllä – enpä ollut. No, myöhemmin selvisi, mistä oli ollut kyse [nimittäin ulostamisesta]. 
 
Saksassa Gülch on ehtinyt paljon. Hän on muun muassa kouluttautunut oppaaksi, mutta kokemusta on kertynyt myös esimerkiksi suomen kielen opetuksen parissa, mitä monet suomalaiset Saksassa sivutoimisesti tekevät. Parhaillaan Gülch opettaa suomea kolmessa eri kansanopistossa. Saksasta on vuosien saatossa tullut koti. 

 En suunnittele muuttoa takaisin Suomeen. Minulla on täällä kaikki, Gülch toteaa. Hän kaipaa toisinaan perhettä ja ystäviä Suomesta, mutta onneksi lapset ja lapsenlapset ovat Saksassa. 

Tutut suomalaiset Saksassa ovat ansainneet kiitoksen 

Saksaan muuttoa harkitsevia Gülch kannustaa opiskelemaan kieltä hyvissä ajoin ennen muuttoa. Uudet Saksaan muuttajat hän toivottaa tervetulleeksi mukaan DFG:n kaltaiseen toimintaan. 

 Sieltä saa paljon kontakteja ja tärkeitä vinkkejä, keneltä tai mistä voi saada apua. 

Hän rohkaisee kuitenkin solmimaan rohkeasti kontakteja paikallisten kanssa. 
 Miksi olla vain suomalaisten kanssa, kun on kerran lähtenyt maailmalle, hän tiivistää. Pohtiessaan omaa integroitumisprosessiaan Gülch lisää, ettei kannata käyttää turhaa energiaa Suomen ja Saksan vertailuun. On hyväksyttävä, että maassa eletään maan tavalla. 

 Täällä moni asia on toisin ja hoidetaan täkäläisillä säännöillä. Minä yritin alkuun muuttaa tätä maata Suomeksi. En tietenkään onnistunut. 
 
Suomalaiset Saksassa saavat Gülchiltä lämpimät kiitokset. Hän kertoo saaneensa yhteisöltä tukea niin Bonnissa, Schwäbisch Gmündissä kuin nyt Göppingenissäkin asuessaan. DFG:n riveissä on aina tarvetta myös uusille auttaville käsille, ja Gülch kutsuukin kaikki innokkaat mukaan toimintaan. 

Suomalaiset Saksassa ovat verkostoituneet hyvin
DFG:n Claus RIckert, Maria Gülch ja Maria Bürkle ojentamassa suomalaisia kirjoja lahjoituksena Fellbachin kirjastolle.

Osallistu keskusteluun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 vastaus aiheeseen “Suomalaiset Saksassa ovat verkostoituneet hyvin”

  1. Eija Ylinen-Olbrich

    Hei te kaikki.Itse olen ollut Saksassa vuodesta 1973.Aluksi Münchenissä ja mukana perustamassa muistaakseni jotakin Suomi seuraa.Sen jälkeen naimisiinmenoni jälkeen muutin Aschaffenburgiin.Täällä vähemmän silloin suomalaisia.Pidettiin kyllä yhteyttä kantapöydän merkeissä suomalaisten naisten kanssa.Sitten pienet lapset.Oli perhetouhua ja työPerustin 81 liikkeeni.Paljon tekemistä.Kantapöydät sun muut jäivät.En kyllä kaivannutkaan.Nyt eläkkeellä.Elämä on ollut suomes ja antoisa kaikinpuolin.En Ole suomalaisyhteisöä oikeastaan kuivannut.Minulla paljon saksalaisia ystävä.Saksa in koti.Saksalainen mentaliteetti sopii minälle.Lapset puhuvat jotenkuten suomes.Miegeni hyvin.Opiskelee joka päivä.Olen kaufen maan välissä.Hyvä näin.Suomessa vietämme neljän kuukautta kesällä NYT kun voimme.Ennen tuli verteiltes näitä NYT Ei enää.En voisi enää muuttaa Suomeen..