Tanssija Atte Kilpinen oppi paljon uutta itsestään Hampurissa asuessaan. Nyt hän työskentelee Suomessa mutta ei poissulje ajatusta uudelleen ulkomaille muutosta, sillä huomasi kuinka paljon se kasvattaa.
Atte palasi kesällä Hampurista Suomeen ja nyt hän työskentelee Suomen Kansallisbaletissa.
– Tykkäsin asua Hampurissa, se on todella kaunis ja viihtyisä kaupunki. Siellä on kauniita vanhoja rakennuksia vähän kuin Helsingin keskustassa, todella paljon puistoja ja järvi keskellä kaupunkia. Hampuri on täynnä ihania erilaisia alueita, joissa on keskenään ihan erilainen tyyli, Atte kuvailee.
Atte oli aiemmin tehnyt muutaman viikon esiintymiskiertueita esimerkiksi Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Tanskassa, mutta Hampuriin lähtö oli hänen ensimmäinen muuttonsa ulkomaille. Saksassa moni asia yllätti maan byrokratian suhteen, ja myös työpaikassaan hän huomasi eroja Suomeen.
– Alun jälkeen aloin huomaamaan paljon erilaisia rakenteita, mitkä toimivat eri tavalla kuin Suomessa, esimerkiksi työaikojen suunnitteluun liittyen. Suomessa saadaan selkeät listat seuraavan viikon työajoista, kun taas Saksassa eletään enemmän hetki kerrallaan ja usein tiedossa on vain seuraavan päivän työajat. Molemmissa maissa työtapa on kuitenkin sama: on aamutunti, harjoituksia ja esitykset, jotka ovat tämän työn pääjuttu.
Suurin ero työssä oli Aten mukaan se, että Hampurin baletissa sen taiteellinen johtaja toimi kaikkien teosten koreografina.
– Hän on ollut viisikymmentä vuotta Hampurin baletin johtajana ja hänellä on kaikista teoksista omat versiot. Se oli syy, miksi lähdin Hampuriin, koska hän on niin sanottu baletin jumala. Muualla maailmalla koreografit ja teosten tekijät vaihtuvat. Nyt pääsi pureutumaan todella hyvin yhteen tiettyyn tyyliin. Kaksi vuotta on sinänsä lyhyt aika, mutta toisaalta pitkä, kun sai tehdä yhden ihmisen teoksia, Atte kertoo.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Tahmeaa byrokratiaa
Niin kuin usein ulkomaille muuttaessa, myös Aten tilanteessa maan byrokratia yllätti aluksi.
– Esimerkiksi verotus oli hyvin erilainen. Ennen ajattelin, että Suomessa verotetaan paljon, mutta nyt kun on palannut Saksasta Suomeen, tuntuu kuin ei maksaisi lainkaan veroa, Atte naurahtaa.
Atte kertoo monien virallisten asioiden hoitamisen olevan Saksassa monimutkaisempaa ja hitaampaa kuin Suomessa.
– Suomessa kaiken saa tehtyä netissä todella helposti, kun joka paikkaan voi kirjautua pankkitunnuksilla. Saksassa kaikkeen pitää varata aika ja mennä paikan päälle. Jos ei puhu saksaa, tuottaa se lisää ongelmia. Aiemmin olin tottunut lähettämään vain joulukortteja postitse, mutta nyt kaikenlaisia dokumentteja, palkkanauhoja ja yksityisiä tietoja piti postittaa esimerkiksi asuntoa hankkiessa. Tuntui, että hyvinkin henkilökohtaiset tiedot olivat siellä ihan vapaata riistaa, Atte toteaa.
Atte onnistui saamaan nopeasti itselleen viihtyisän asunnon läheltä työpaikkaansa.
– Siinä minulla oli tuuria. Kuulin, että Hampurissa on yleensä todella hankalaa hankkia asunto.
Integroituminen uuteen asuinpaikkaan helpottui Aten tutustuttua paikallisiin.
– Sain todella läheisen ystävän, joka on syntynyt Berliinissä, mutta asunut monta kymmentä vuotta Hampurissa. Hän toi minut ihanasti kohti saksalaisia tapoja: hän järjesti paljon erilaisia illallisia ja juhlia ja esitteli minulle kaupunkia.
Atte huomasi suuren eron Saksan ja Suomen välillä erityisesti alkoholin käytössä. Saksassa lasi viiniä lounaalla on täysin normaalia, kun taas Suomessa alkoholin kulutus on enemmän viikonloppupainotteista.
– Itse en työni takia pystynyt hirveästi alkoholia käyttämään, mutta kerroin kyllä illallisella muille, että Suomessa juodaan usein aika paljon enemmän. Sitä ihmeteltiin ja pyydettiin selittämään uudelleen, Atte kertoo.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
”Huomasin, kuinka tärkeä oma kieli on itselle”
Ulkomailla asuminen sai Aten tajuamaan entistä paremmin, miten hyvin asiat Suomessa ovat.
– On todella paljon asioita, mitä suomalaisena pitää itsestäänselvyyksinä. Täällä esimerkiksi vakuutukset voi itse kilpailuttaa, kun taas Saksassa palkasta meni suoraan tietty prosentti vakuutukseen. Suomessa on tottunut niin laadukkaaseen ja hyvin suunniteltuun kokonaisuuteen ja ajattelin, että Saksassa olisi aika samalla tavalla. Sitten kun olikin paljon eroja niin huomasi, että Suomessa onkin aika ihanasti asiat!
Palattuaan Suomeen Atte on ymmärtänyt mikä rikkaus on, että voi puhua omaa äidinkieltään joka puolella.
– Suomen kieltä oli kyllä ikävä. Onnekseni työryhmässäni oli toinen suomenkielinen, ja oli ihanaa päästä töissä puhumaan suomea hänen kanssaan. Se helpotti elämistä. Minulle tuli myös perinteeksi laittaa iltaisin kymmenen uutiset pyörimään, että pysyin Suomen menossa mukana. Aamuisin laitoin päälle uutisaamun, että kuulisin suomea. Huomasin, kuinka tärkeä oma kieli on itselle, Atte summaa.
Eläkevirka Suomen Kansallisbaletissa sai Aten palaamaan kahden vuoden työvapaaltaan Hampurista.
– Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on mahdollista työskennellä vakituisena tanssijana. Muualla työ menee aika lailla vuoden kierteissä ja koska tahansa saattaa tulla ilmoitus, että nyt loppuu työt.
Tällä hetkellä Atte on tyytyväinen elämäänsä Suomessa.
– En haaveile juuri nyt mistään muusta. Saksassa oli ihanaa asua, mutta tällä hetkellä on kivaa olla Suomessa. Katson, mitä elämä ja työt tuovat tullessaan. Olen kiitollinen, että pääsin lähtemään Saksaan, sillä se muutti minua aika paljon. Opin itsestäni ja maasta todella paljon kahdessa vuodessa. En sulje mahdollisuutta ulkomaille muutosta pois, sillä huomasin, kuinka lyhyt aika uudessa maassa voi kasvattaa.