Anun kodissa Cellessä joulu on perinteiden ja kulttuurien sekoitus. Aatto on hyvin suomalainen tuttuine ruokalajeineen ja perinteineen.
– Jos mahdollista, käyn joulusaunassa edeltävänä iltana ja naureskelen itsekseni, että muut ovat tietämättään kanssani joulusaunassa, Anu sanoo.
Hän yrittää myös löytää joulurauhanjulistuksen netistä – välillä on tyydyttävä parin vuoden takaiseen, sillä lähetys ei aina näy Saksassa. Pääasia kuitenkin on, että pääsee juhlatunnelmaan.
– Usein käymme kirkossa iltapäivällä. Jouluaattona meillä on juhlavaa, mikä on saksalaisille harvinaista, sillä silloin varsinkin Pohjois-Saksassa syödään vain tavallista makkaraa Bockwurstia ja perunasalaattia. Suuren osan iltaa olemme Skype-yhteydessä Suomeen. Laulamme joulupukin kanssa, kun hän vierailee siskoni perheen luona. Jaamme lahjat, ja jokainen avaa vuorollaan. Siis he Suomessa ja me täällä Saksassa: tästä on tullut kunnon perinne.
– Joulupäivänä touhuan taas keittiössä, kun on Saksan vuoro näyttää parastaan. Taikka minä raukka, sillä en ymmärrä vieläkään, miten ankasta saa rapean ja pehmeän, eikä kuivan taikka sitkeän.
Saksalaisilla ei ole Anun mukaan niin perinteistä jouluruokaa kuin Suomessa: useat perheet syövät sitä, mikä miellyttää. Kuitenkin perinteiset liharuoat, kuten hanhi ja ankka, ovat edelleen suosittuja. Niiden kanssa syödään punakaalia ja Klösejä, toiselta nimeltään Knödel.
– Ne ovat sellaisia perunapalleroita, joita nimitän perunalimapalloiksi. Sana kuvaa sitä outoa epämääräistä klöntin tunnetta suussa. Nykyään ne ovat mielestäni ok. Meillä on vielä mieheni perinteiden mukainen lehtikaalilisuke, jota paistetaan pitkään pannussa. Toisena joulupäivänä meillä syödään, mitä on jäljelle jäänyt.
Ensimmäiset joulutavarat ilmestyvät saksalaisiin kauppoihin jo lokakuun lopussa, jouluherkut ehkä aiemminkin.
– Alkumarraskuusta ovatkin kaikki kaupat jo aivan täynnä joulukrääsää. Jouluvalot ja -markkinat käynnistyvät vasta paria päivää ennen ensimmäistä adventtia. Suomessa puhutaan usein talvivaloista, mutta meillä niitä näkyy todellakin enemmän vasta adventtiaikaan.
Anun kotikaupunki Celle valittiin jouluna ennen koronapandemiaa Saksan joulukaupungiksi. Silloin koko kaupunki oli joulutunnelmassa ja päivittäin oli erikoisohjelmaa. Koronapandemian myötä joulumarkkinat ovat pienentyneet noin puoleen aiemmasta.
Kun Suomessa monet hankkivat joulukuusen nykyään jo joulukuun alussa, Cellessä kuusia aletaan myymään vasta kymmenennen päivän tienoilla. Anun naapurimaatalon pihalla myynti alkoi tänä vuonna 12.12.
Anun mielestä adventtiaika on Saksassa suurempi juhla-aika kuin joulu.
– Kaikkialla on koristeltu, on joulukonsertteja ja tietysti niitä maailmalla tunnettuja joulumarkkinoita. Niiden lisäksi melkein jokaisessa kylässä on omansa.
Monelle saksalaiselle uudenvuoden juhlistaminen tuntuu kuitenkin olevan jouluakin tärkeämpää.
– Ensimmäisenä vuotena Saksassa lähtivät työkaverit joulun viettoon huiskauttaen vain nopsaan hyvät joulut. Sen sijaan uudenvuoden viettoon lähdettiin töistä halauksien ja aattosanontojen kera. Kaikki olivat innoissaan ja iloisia. Uudenvuodenaatto tuntuu välillä olevan monelle juhlavampi ja tärkeämpi kuin joulu.
Lopuksi Anu haluaa lähettää kaikille lämpimät terveiset saksaksi.
– Toivotan kaikille frohe Weihnachten und einen guten Rutsch ins neue Jahr!
