Lapsiperheystävällisyys ja kätevät kulkuyhteydet ovat saaneet Malmön suomalaiset Annan ja Anniinan kotiutumaan kaupunkiin, jossa he kumpikin nyt rakentavat uusia urapolkuja. Malmön Suomi Yhdistys järjestää matalan kynnyksen tapahtumia ja toivoo lisää nuoria mukaan toimintaansa.
Suomalaiset maailmalla -reilimme ensimmäinen pysähdyspaikka oli Etelä-Ruotsin Malmö, jossa tutustuimme kaupunkiin Malmön suomalaisten Annan ja Anniinan opastamina. Kumpikin heistä perheineen on asunut kaupungissa viitisen vuotta, mutta Malmö ei suinkaan ole heille ensimmäinen asumiskokemus Suomen ulkopuolella.
– Päätimme perheen kesken kesällä 2016 tehdä irtioton ja muuttaa Ranskaan. Mieheni irtisanoutui ja lähdimme Rivieralle, lähelle Nizzaa, Anna kertoo. Hän oli jo vuosia työskennellyt suurelle ruotsalaisyritykselle Suomesta käsin. – Muutaman kuukauden jälkeen sain todella odottamattoman puhelun: minut haluttiin yrityksen uudeksi toimitusjohtajaksi. Olin todella hämmästynyt!
Uusi työ edellytti Malmön pääkonttorilla työskentelyä neljänä päivänä viikossa, joten perhe muutti Malmöhön Ranskassa vietetyn vuoden jälkeen. Anna oli aiemmin vieraillut säännöllisesti pääkonttorilla, joten kaupunki oli hänelle jokseenkin tuttu. – 16-vuotias Sofiamme tosin jäi Ranskaan, sillä halusi käydä lukion loppuun siellä. Saimme houkuteltua veljeni ja hänen puolisonsa asumaan Sofian kanssa.
Anniina sen sijaan ehti asua kolme vuotta Tukholmassa ennen muuttoa Malmöhön. – Olin aina ihastellut Tukholmaa käydessäni siellä asuneen ystäväni luona. Kun työni Helsingissä loppuivat, päätin itsekin lähteä.
Anniina kuvailee Tukholmaa ”mahdollisuuksien kaupungiksi”. Sen hän kokee yhä kodikseen, vaikka varjopuoliakin on. – Tukholma on todella kallis ja pitkillä välimatkoillaan haastava kaupunki. Kavereita ja biletyskavereita kyllä löytää, mutta oikeita ystäviä siellä on vaikea saada.
Uraunelmista totta
Tällä hetkellä Anniina on äitiysvapaalla työstään medtech-yrityksessä. – Olen juuri valmistunut sisustussuunnittelijaksi ja tarkoitukseni on saada siitä työ, sillä haluan tehdä luovaa työtä, hän kertoo. Uuden työuran käynnistämisessä on kuitenkin omat haasteensa. Kolmevuotias esikoinen Iisa on päiväkodissa, mutta äitiysvapaan aikana vanhempi lapsi saa olla vain osa-aikaisessa hoidossa. Anniinan appivanhemmat asuvat lähellä mutta ovat vielä itsekin työelämässä. – Tukijoukkojen vähyys on raskasta. Toki minulla on täällä paljon ystäviä, mutta onhan se eri asia tuntea parikymmentä vuotta kuin viisi vuotta, hän toteaa.
Myös Anna elää parhaillaan muutosaikoja työrintamalla. – Olin pysynyt samassa työpaikassa yli kolmetoista vuotta. Ajattelin jokin aika sitten, että nyt tai ei koskaan on aika kokeilla jotakin uutta. Reilu vuosi sitten hyppäsin täysin uudelle alalle ja toimin erään suomalaisen yrityksen Ruotsin maajohtajana. Valitettavasti tämä työ päättyi hiljattain, koska yritys muutti kansainvälistymisstrategiaansa. Tällä hetkellä etsin siis jälleen uusia haasteita työelämässä, hän kertoo.
Anna mainitsee yhtenä ulkosuomalaisuuden parhaista puolista lasten monikielisyyden. – Kaikki kolme lastamme olivat jo Porissa ruotsinkielisessä koulussa. Ranskan vuoden aikana molemmat poikamme oikeastaan unohtivat koko kielen mutta nykyään menevät ruotsinkielisistä. Kuopuksellamme tosin englanti on kaikista vahvin.
Malmön monipuoliset mahdollisuudet ovat tehneet vaikutuksen Annaan ja Anniinaan. – Ei tarvitse lähteä Malmötä kauemmas. Pyörällä pääsee joka paikkaan ja suurkaupungin edut ovat ihan vieressä, he toteavat viitaten Kööpenhaminaan, jossa Anniinakin on viime vuodet työskennellyt. – Täällä on paljon maksuttomia tapahtumia, aktiviteetteja lapsiperheille, taidetta ja kulttuuria.
Yhdistystoiminta rakentaa Malmön suomalaisten yhteisöllisyyttä
Päivän päätteeksi tapasimme vielä Malmön Suomi Yhdistyksen toimijat Liisan, Marin ja Minnan. Yhdistys toimii Malmön suomalaisten etu- ja harrastejärjestönä: se ajaa ruotsinsuomalaisten oikeuksia ja järjestää monipuolisesti tapahtumia ja viikkotoimintaa. – Malmön suomalaisissa on esimerkiksi paljon lapsiperheitä, joten järjestämme yhteistyössä kaupungin kanssa paljon ohjelmaa lapsille. Leipomiskurssillamme olemme tehneet karjalanpiirakoita yhdessä eläkeläisten kanssa, Minna kertoo. Hän mainitsee omaksi suosikikseen oopperamatkat, ja lisäksi hän odottaa pääsevänsä viininmaistajaisiin, joihin ei ole vielä kertaakaan ehtinyt osallistumaan.
Malmön kunnasta tuli vuonna 2015 osa suomen kielen hallintoaluetta Ruotsissa. – Käymme hallintoalueella neuvotteluja muun muassa lasten suomenkielisestä opetuksesta ja ikäihmisten suomenkielisestä palvelusta. Kyllä on istuttu kokouksissa kunnan kanssa ja vaadittu asioita, naiset naurahtavat. Yhdistys tekee jonkin verran yhteistyötä muiden Ruotsissa toimivien Suomi-seurojen kanssa. – Lähimmät seurat ovat tietysti tärkeitä, koska ajamme samoja asioita ja haluamme tavoittaa suomalaisia. Yhteistyö on se voimavara, joka meillä on, Mari huomauttaa.
Liisa, Mari ja Minna tunnistavat suomalaisten muuttoliikkeessä Malmöhön selvää muutosta.
– Nykyään tänne muuttaa nuorta ja kouluttautunutta väkeä. Moni tulee työn tai puolison perässä, ja on saattanut asua muualla ulkomailla ennen muuttoa tänne, he toteavat. Yhdistyksen jäsenmäärä on silti harmillisesti pienentynyt menneistä vuosikymmenistä, sillä nuoret eivät ole enää yhtä kiinnostuneita lähtemään aktiiviseen toimintaan. Liisa, Mari ja Minna kannustavatkin Malmön suomalaisia tulemaan rohkeasti mukaan, jotta yhdistyksen toiminta voi jatkua.
– Yhdistystoiminnassa on mielettömät mahdollisuudet varsinkin nyt, kun olemme hallintoaluekunta. Pystymme esittämään toiveita, ja valtio tukee vähemmistökielen asemaa, Mari sanoo.
Kaikki kolme toivovat, että Suomessa arvostettaisiin entistä enemmän paluumuuttajien ulkomailla kertynyttä työkokemusta ja kielitaitoa. -Itse lähdin tänne aikoinaan vain kahdeksi vuodeksi opettelemaan kielen, sitten oli tarkoitus palata Imatralle, Liisa kertoo. – Nyt siitä on vierähtänyt lähes 60 vuotta.
Malmö kerää kehuja myös Minnalta ja Marilta. – Aina täällä tuulee, mutta muuten tänne kannattaa kyllä tulla. Malmö on kaunis kesäkaupunki.