Ranska houkuttelee suomalaisia muun muassa herkullisen ruoan, työmahdollisuuksien ja rakkauden tähden. Strasbourgin lähellä asuvaa Päiviä ja orléansilaista Leenaa yhdistävät kokemus Ranskaan kotiutumisesta ja toive maahan jäämisestä.

Linnat, vuoristot ja maineensa veroinen ruoka

Ranskaan muuttaminen ei juurikaan jännittänyt Päiviä. Valmistumisensa jälkeen hän oli saman tien muuttanut työn perässä Saksaan, ja suomalaiselle Ranska oli tullut vuosien varrella tutuksi lomailun ja ranskalaisen puolison takia. Päivi on kirjoittanut kokemuksistaan myös blogissaan.

– Seikkailumielellä lähdin kokeilemaan ja katselemaan uutta maata. En koe kulttuurishokkeja vahvasti, vaan suhtaudun maiden välisiin eroihin ennemmin uteliaan tutkivasti.

Tällä hetkellä Päivi asuu perheineen Strasbourgin kaupungin liepeillä, lähellä Saksan rajaa. Ranskalaisen ja saksalaisen kulttuurin sekoitus maustaa alueen tunnelmaa, ja seudun historiassa riittää tutkailtavaa.

Linnat ja vuoristo kaunistavat maisemia, ja ranskalainen ruokakulttuuri on Päivin mielestä maineensa veroinen elämys.

– Ihania leipomoita löytyy joka nurkalta, ja ruokakauppojen hyllyt pursuavat makuhermoja kutkuttavia tuotteita.

Upeissa maisemissa kelpaa hymyillä. Suomalainen Päivi muutti Ranskaan vuonna 2011.

Ranskassa suomalainen tarvitsee kielitaitoa ja kärsivällisyyttä

Lääkärijärjestelmän toimivuus Ranskassa on yllättänyt suomalaisen iloisesti. Asioiden hoitaminen puolestaan ei aina suju jouhevasti tai aikataulun mukaan.

– Ihmiset puhuvat useimmiten pelkkää ranskaa. Tapaamani ranskalaiset eivät ole olleet kovinkaan kiinnostuneita ulkomaailmasta, mikä on harmi.

Ihmisten hyväksyminen sellaisina kuin he ovat – sitä Päivi pitää kaikkein tärkeimpänä oppinaan ulkomailta. Ranskaan muuttajaa hän kehottaa kartuttamaan ennen kaikkea ranskan kielen taitoa ja kärsivällisyyttä.

– Ranskaan ei kannata tulla sellaisella asenteella, että Suomessa tehdään asiat paremmin. Ranskalainen ei mielellään anna itseään neuvottavan.

Suomessa perhe käy eri vuodenaikoina, jotta lapset oppisivat tuntemaan suomalaisen kevään, kesän, syksyn ja talven. Lastensa kanssa Päivi puhuu suomea. Seikkailujen jälkeen Ranska on kuitenkin se maa, johon perhe haluaa toistaiseksi jäädä.

– Perheemme viihtyy Ranskassa niin hyvin, että haluamme jatkossakin asua täällä. Tunnen löytäneeni maasta oman paikkani.

Suomalainen Leena Noux löysi Ranskan Orléansista upean ympäristön taiteen tekemiselle.

Suomalainen on tervetullut Ranskaan

Ranskalaisen rakkauden voi kohdata vaikka Helsingin lämpimässä kesäyössä, tietää kuvataiteilija Leena Noux. Jo kolme kuukautta ensi tapaamisen jälkeen Suomeen työprojektia tekemään tullut kumppani muutti hänen luokseen Kruununhakaan.

Parin vuoden jälkeen työprojekti päättyi ja Leena pakkasi maalaustelineensä, sinisen joponsa, kirjansa sekä vanhuudensokean kissansa. Oli tullut Orléansin aika.

– Luotin siihen, että opin ranskan kielen ja sopeudun. En ole nostalginen ihminen tai kaipaile menneitä, vaan teen kotini sinne, minne kulloinkin päädyn.

Sujahtaminen Helsinkiä paljon pienempään Orléansin kävi sulavasti. Kumppanin avun ansiosta kaikki oli valmiina: paperiasiat, maalaustila kotona, suuri supermarketti vieressä ja bussilinja kotioven edessä.

– Parasta Ranskassa on ollut se, kuinka tervetulleeksi koen oloni. Alusta asti ranskalaiset ovat olleet kiinnostuneita ja uteliaita suomalaista kohtaan.

Yllätys: perhe jakaa kaiken

Yllätyksiäkin uudessa maassa tuli vastaan: Leena sai huomata, että ranskalaisen puolison perheessä jaettiin kaikki.

 – Ensi vierailulla kumppanini englanninopettajatäti kertoi jo ovella aikovansa juoda kanssani samppanjaa virtsatietulehduksesta ja antibiooteista huolimatta.

Merkittävin ero Ranskan ja Suomen välillä löytyy Leenan mielestä temperamentista ja asioihin suhtautumisen intensiivisyydestä.

– Suomalainen hyväksyy vastahakoisesti lakimuutokset, mutta ranskalainen ottaa kyltin käteen ja lähtee kadulle ilmaisemaan tyytymättömyyttään vielä päätöksenteon jälkeenkin.

Kultaa kuvataiteelle ja irti ennakkoluuloista

Taiteilijuuden kannalta keskisuureen ja historialliseen metropoliin muuttaminen on ollut kultaa. Luovaa työtä kelpaa tehdä kannustavassa ja avoimessa ilmapiirissä, lukuisten muiden kuvataiteilijoiden ympäröimänä.

Onnenkantamoisten ja kovan työn seurauksena Leenalla on nyt oma ateljee kaupungin keskustassa, katedraalin ja taidemuseon vierellä. Ikkunoiden takana vaeltavat turistiryhmät.

– Vaikka olen tehnyt paljon töitäkin tämän eteen, voin sanoa olleeni hyvin onnekas.

Ennen kaikkea suomalainen on oppinut Ranskassa kohtaamaan ihmisiä avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Samaa hän suosittelee kaikille muillekin kielen opettelun lisäksi: kotiutuminen voi onnistua, jos on valmis ottamaan vastaan uuden, monikulttuurisen maan tavan elää, seurustella ja tehdä työtä.

– Joskus ääriliikkeitä, vihamielisyyttä ja terrorismia miettiessäni ajattelen, olisiko turvallisempaa asua Suomessa pienessä piilopirtissä, keskellä ei-mitään. Mutta ei, se ei koskaan sopisi minulle – tarvitsen ympärilleni elävän kaupungin. Kukapa kotoaan lähtisi, ellei ole pakko!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *