Monikielisyys on osa jokaisen ulkosuomalaisten elämää. Ranskan Marseillein kupeessa asuvan Janina Merryn perheessä puhutaan kolmea kieltä: suomea, englantia ja ranskaa. Lisäksi Chilessä asuvien sukulaistensa kanssa perhe kommunikoi espanjaksi.

Janinan ja hänen puolisonsa viisivuotias tytär ja neljävuotias poika ovat Suomen kansalaisia, mutta tuskin muistavat millaista oli asua Suomessa.

– Muutimme Ranskaan 2020, ja lapsemme olivat tuolloin 3- ja 2-vuotiaita. Muutimme, koska mieheni Ranskassa asuvat isovanhemmat ovat jo todella vanhoja ja halusimme viettää aikaa heidän kanssaan sekä oppia itse ja opettaa lapsillemme kieltä ja kulttuuria.

Janinan englantilais-ranskalainen mies on Janinan sanoin enemmän englantilainen ja chileläinen kuin ranskalainen elettyään ison osan elämästään Chilessä.

– Lapsemme eivät tosin saaneet Englannin kansallisuutta, koska he edustavat jo toista ulkomailla syntynyttä sukupolvea – mieheni on syntynyt Ranskassa.

Janinan puoliso ei ole juurtunut Ranskaan, sillä hänen äitinsä asuu Englannissa ja isänsä Australian vieressä Uudessa Kaledoniassa.

– Halusimme lastemme tuntevan itsensä myös ranskalaisiksi, mutta meistä kummallakaan ei ole tarpeeksi kieltä tai kulttuuria opettaaksemme sitä. Joten ajattelimme, että Ranskaan muutto antaisi lapsille selkeämmän suhteen ranskalaisuuteen.

Rakkaus roihahti Kiinassa

Maailmalle Janina päätyi alun perin, kun työ lentoemäntänä Suomen sisäisillä lennoilla ei innostanut.

– Tutustuin aikanaan hi5-alustalla kanadalaiseen, joka oli ollut Kiinassa englanninopettajana. Hän aina hehkutti, miten upea elämänvaihe se oli. Joten yhtenä päivänä randomisti kysäisin, että voisinkohan minä – suomalainen, ei natiivipuhuja, ei yliopistoa käynyt – myös opettaa Kiinassa. Hän sanoi, että mitä luultavimmin kyllä.

Janina lähetti ansioluettelonsa kiinalaisiin kouluihin, ja viikon sisällä hän jo osallistui potentiaalisten työnantajien etähaastatteluihin.

– Viikkoa myöhemmin olin jo päättänyt, että minähän lähden. Se oli aika äkkipikainen ja todella vähäisillä taustatiedoilla tehty päätös, Janina naurahtaa.

Kiinassa Janina aikoi viettää elämänsä vuoden, jonka aikana hän keskittyisi vain itseensä ilman miehiä. Toisin kuitenkin kävi.

– Olin yksiä harvoista ulkomaalaisista naisopettajista ja kysyntää riitti. Suurbilettäjänä juhliminen ja pieni flirtti maistuivat minulle. Tapasin tulevan mieheni katugrillibaarissa juomapelin äärellä. Siitä se sitten lähti.

Arki suomeksi, englanniksi ja ranskaksi

Pääsääntöisesti Janinan perheessä puhutaan kolmea kieltä. Hän puhuu lapsilleen suomea, ja suomi on myös kielenä Janinan puolen sukulaisten kanssa.

– Asuimme neljä vuotta Suomessa lasten ollessa aivan pieniä. Mieheni oppi sinä aikana puhumaan suomea melko hyvin, joten hänkin tukee lastemme suomen kieltä lukemalla suomeksi ja valitsemalla heille suomenkielisiä lastenohjelmia.

Janinan perhe matkustaa paljon, ja lapset ovat pienestä pitäen oppineet erilaisia kieliä ja kulttuureita. Kuva on perheen lomalta Tunisiasta.

Nelihenkisen perheen yhteisessä kommunikaatiossa pääkielenä on englanti, jota he puhuvat myös Janinan englantilaisen anopin kanssa. Koulussa, töissä ja muussa kodin ulkopuolisessa arjessa kaikki neljä puhuvat ranskaa.

– Lisäksi mieheni Chilessä asuvien sisarusten kanssa puhumme espanjaa. Lapsilta emme ole vaatineet espanjan osaamista – vielä. He ymmärtävät, että Chilessä puhutaan espanjaa, ja varsinkin Elida jo haluaisi oppia enemmän espanjaa, mutta himmailemme vielä neljännen kielen kanssa. Meillä on myös ikuinen matkakuume, joten lapset oppivat reissatessakin kohtaamaan eri kieliä ja kulttuureita.

Perheen vanhemmilla on kaiken lisäksi yhteinen salakieli.

– Mieheni kanssa käytämme mandariinikiinaa ”salakielenä” ¬– tosin nykyään aika harvoin. Haluaisin tulevaisuudessa, että lapsemme oppisivat mandariinikiinaa, sillä koen sen olevan tulevaisuuden kieli, Janina pohtii.

Monikielisyys vaatii vanhemmilta selkeyttä

Janina on miehensä kanssa asunut Englannissa, Australiassa, Suomessa ja nyt Ranskassa. Päätös Ranskaan muutosta on osoittautunut oikeaksi.

– Olemme viihtyneet täällä todella hyvin, ja tämä on mieletön ”tukikohta” tällä hetkellä. Saavutimme todelliset unelmatyömme, ja tästä on ollut helppo nähdä koko sukua. Eli toistaiseksi ei haluta muuttaa.

Janina puolisonsa ja lastensa kanssa Pariisin Disneylandissa.

Janina myöntää, että monikielinen arki on aikamoista tasapainottelua, mutta hän on ylpeä siitä, että hänen lapsensa ovat ymmärtäneet eri kielet eivätkä juurikaan sekoita sanoja kielten välillä. Vanhempien tehtävänä onkin olla selkeitä kielen suhteen.

– Kun olen lasten kanssa yksin, yritän puhua suomeksi kaiken. Välillä unohdun vastaamaan englanniksi, koska lapset eivät aina halua puhua takaisin suomea. Mieheni puhuu heidän kanssaan englantia, mutta meillä lauletaan ja tanssitaan kaikilla kielillä.

Perheen lapset tietävät hyvin, että vanhemmat ymmärtävät myös ranskaa.

– He eivät onneksi halua meidän kanssamme juurikaan puhua ranskaa. Joudun aina koulusta kyselemään, miten lasten kielitaito on kehittynyt, koska itse en sitä oikein pääse todistamaan.

Janina ja hänen puolisonsa ovat pitäneet huolen siitä, että heidän lapsensa oppivat molempien vanhempien kielet ja kulttuurit.

– Olemme todella tarkkoja siitä, että selitämme lapsille eri kulttuureja ja kieliä, ja he tietävätkin hyvin kenen kanssa puhutaan mitäkin kieltä. Esimerkiksi jouluna menimme ranskansuomalaisten pikkujouluihin, ja tunnin sisään lapset vaihtoivat pääkielestään suomeen, koska ymmärsivät, että täällähän kaikki puhuvat suomea.

Ranska ja englanti ovat kuitenkin tällä hetkellä lapsilla ahkerimmassa käytössä, ja suomi on jäänyt taka-alalle.

– En ole murehtinut tätä liikaa, sillä lapset kyllä tarpeen tullen vaihtavat suomen kieleen, toistavat aina pyydettäessä, katsovat Pikku Kakkosta ja valitsevat innolla suomen elokuvien kieleksi. Hienosti he myös kertovat, kun eivät muista jotain sanaa jollakin kielellä ja pyytävät apua.

Pääsääntöisesti Merryn perheen kotona keskitytään englannin ja suomen kielen oppimiseen, koska koulu tekee loistavaa työtä ranskan kielen ja kulttuurin opettamisessa.

– Minä pidän kiinni suomalaisista perinteistä sen verran, mitä jaksan. Jouluna 24. päivä syödään kinkkua ja suomalaisia laatikoita. 25. päivä taas vietetään englantilainen joulu kalkkunoineen ja lisukkeineen. Suomalaisena äitienpäivänä olen aina katkera, että joudun odottamaan Ranskan äitienpäivää toukokuun loppuun, Janina vitsailee.

Janinan perheen monikielistä arkea voit seurata Janinan blogista www.pajunkisu.com tai Instagram-tililtä @pajunkisu.

One thought on “Monikielisyys on vahvasti läsnä Janinan perheen arjessa Ranskassa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *