Suomalaiset Kanadassa pitävät yhtä

Mirella Ahonen

15.11.2022

Timo ja Henna Orava muuttivat Kanadan Vancouveriin 15 vuotta sitten uusien mahdollisuuksien sekä upean luonnon perässä. Yrittäjäpariskunta tietää kokemuksesta, että Kanadan suomalaiset pitävät yhtä.

Henna ja Timo ovat asuneet Vancouverissa yli 15 vuotta.

Timo ja Henna kertovat, että vaikka suomalaisyhteisön loisto on hieman hiipunut huippuvuosistaan, kunnioitetaan Vancouverin alueella yhä sinivalkoisia perinteitä. 

– Suomalaisuus näkyy parhaiten erilaisissa tapahtumissa ja suomalaisissa tilaisuuksissa. Vancouverin alueella on yhä paljon suomalaistaustaisia ihmisiä. Koska muuttoliikettä oli 60- ja 70-luvulla Kanadaan paljon enemmän kuin nykyään, niin yhteisölliset perinteet ovat vähän hiipuneet. Meidän kokemuksemme toki rajoittuvat tänne länsirannikolle ja varsikin Vancouverin alueelle.
Perinteiset suomalaisten asuinalueet ovat pienentyneet väestön ikääntyessä.
– Mutta nyt viime vuosina on nähty uutta suomalaisyhteisön kasvua ja voimistumista, ja täällä juhlitaan yhdessä juhannusta, joulua ja muita suomalaisille rakkaita juhlia. 

Vancouverissa suomalaisia palvelee esimerkiksi Scandinavian Centre, missä järjestetään paljon tapaamisia ja tapahtumia, Suomi-kirkko Emmaus, Kotikirkko sekä Suomen suurlähetystö. Timo ja Henna ovat FinnGoods-kauppiaita, eli he maahantuovat pohjoismaisia elintarvikkeita.

– Verkkokauppamme tuotteita lähtee matkaan ympäri Kanadaa ja Yhdysvaltoja päivittäin. Täällä on paljon suomalaisia yrittäjiä eri aloilla: on esimerkiksi suomenkielisiä kiinteistövälittäjiä, IT-alan osaajia ja puutarhureita. Suomalaisia on myös yllättävissäkin paikoissa ja viroissa, mikä on usein virkistävää. 

Suomalaiset kanadalaisten suosiossa

Vaikka ajan myötä Kanadan suuret suomalaisyhteisöt ovat hieman pirstaloituneet, niin Kanadan suomalaisten yhteishenki tuli jälleen vahvasti esiin esimerkiksi koronapandemian myötä.

– Tuntuu, että täällä jokainen elää omissa kuvioissaan ja arki on usein täysin kanadalaista, mutta hädän hetkellä yhteishenki syttyy eloon kuin luonnostaan. Suur-Vancouverin alueen toiselta laidalta toiselle on kolmen tunnin ajomatka, joten suomalaisten tapaamiset isolla joukolla ovat nykyään melko satunnaisia. Välillä saattaa mennä viikkoja, ettemme tapaa yhtään suomalaista, ja sitten yhtäkkiä saman viikon aikana näemme sattumalta monta suomalaista.

Timo ja Henna kertovat, että heidän kokemuksensa mukaan kanadalaiset pitävät suomalaisia luotettavina, rehellisinä, maltillisina ja säntillisinä.
– Tuntuu, että Suomen tavaramerkki maailmalla on vakaa luotto. Sen takana on pitkä historia, josta on kiittäminen muun muassa luotettavia tavaranvalmistajia, korkeaa tietotaitoa sekä erinomaista urheilumenestystä. Olemme joskus kuulleet kanadalaisen suusta paljonpuhuvan lauseen: En olisi vähempää teiltä osannutkaan odottaa.

Pariskunta on tavannut paljon kanadalaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret. Suomalaisuus tuntuu olevan Vancouverin alueella mielenkiintoinen keskusteluaihe, ja jokainen tuntuu tietävän Suomesta jotain.  

– FinnGoodsin etuna on ollut, että tällaisia asiakastapaamisia Suomi-taustaisten kanadalaisten kanssa on ollut erittäin paljon ja hyvin usein ihmiset haluavat kertoa meille kokemuksistaan sekä jakaa sitä yhteistä mitä meillä on. Parhaimpia ovat sellaiset spontaanit tapaamiset, jotka noudattavat yleensä tuttua kaavaa: aksentti tai jokin muu seikka paljastaa suomalaisuutemme ja siitä lähtee keskustelu millaisia kokemuksia keskustelukumppanilla on Suomesta.

Henna ja Timo ovat Kanadassa oppineet nauttimaan luonnosta entistä enemmän.

Ulkomailla asuminen on opettanut paljon

Kaksikon mielestä on vaikeaa määritellä, milloin monikulttuurisessa maassa on onnistuneesti integroitunut. 
– Kanada on täynnä maahanmuuttajia. Sellaista perinteistä integroitumista, mitä Suomessa tapahtuu, kun koko kansa katsoo kahta TV-kanavaa ja jakaa samat perinteet, ei täällä oikein pääse tapahtumaan. Esimerkiksi kiinalaisten ja intialaisten yhteisöt ovat täällä erittäin suuria, ja heidän perinteensä ovat ihan omanlaisiaan. Onkin vaikea sanoa, mitä kanadalaisuus sitten onkaan, kun alkuperäiskansat ovat ainoat kansat, jotka eivät ole täällä vieraina.
Henna ja Timo kokevat kuitenkin, että viidentoista Kanada-vuoden aikana he ovat löytäneet paikkansa asuinmaassaan.
– Alussa meillä oli suomalaisia mentoreita, jotka auttoivat meidät työelämään ja kotiutumaan tänne. Se oli sellainen ”soft landing”, ja viimeisten vuosien aikana on alkanut tuntua, että olemme osa kanadalaista yhteisöä.

Kanadassa asuminen on opettanut Hennalle ja Timolle paljon.

– Olemme oppineet nauttimaan luonnosta entistä enemmän, sillä täällä on ollut helppoa osata arvostaa luonnon monimuotoisuutta sekä ymmärtää oma asema planeettamme turvaamiseksi. Olemme myös oppineet, että maailma on suuri ja täynnä mahdollisuuksia. Suomessa sellaista suurta luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa on hankalampaa löytää kuin täällä. Täällä olemme oppineet sitä mentaliteettia, että toisen menestys ei ole keneltäkään pois ja on ilo juhlia toisten ihmisten menestystä.

Yhdeksi tärkeistä Kanadan opeista pariskunta nimeää sosiaalisuuden arvostamisen.

– Suomalaista tuppisuukulttuuria olemme päässeet täällä karistamaan. Sosiaalisuus on tullut helpommaksi, ja olemme ymmärtäneet, kuinka tärkeitä ihmiskohtaamiset ovat ihan täysin tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Nykyään lähes etsimme tilanteita, joissa saamme vähän puhua jollekin, ja ammennamme paljon siitä vuorovaikutuksesta.

Sosiaalisten tilanteiden sujuvuudesta pariskunta saa kuulemma kiittää edesmennyttä koiraansa ja tämän kanssa tehtyjä jokapäiväisiä lenkkejä ihmisten parissa.

– Honey opetti meille tänne tultuamme yli kolmentoista vuoden ajan ihmiskohtaamisia päivittäin. Mikään ei ollut parempi konsti tutustua uusiin ihmisiin, kuin lähteä pienen koiranpennun kanssa kävelylle.

Henna ja Timo kokevat olevansa osa kanadalaista yhteisöä.

Syvenny aiheeseen

Azorit tarjoilee talvella lämpöä ja rauhaa

Talvella Azoreiden turistivirta vähenee, mutta leutoa säätä ja levollisuutta riittää. Opiskelijavaihdossa portugalilaisen miehen aikanaan tavannut Johanna Maldonado kokee olevansa Azoreilla onnellisempi kuin pohjoisessa.

Lue koko artikkeli »

Osallistu keskusteluun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *