Elämä Irakissa on opettanut Tiialle kulttuurieroista ja yhteisöllisyydestä

Mirella Ahonen

14.10.2022

Tiian ja hänen miehensä avioliitossa yhdistyvät kaksi kulttuuria.

Kahden hyvin erilaisen kulttuurin yhdistäminen parisuhteessa on haaste, johon Tiia ei pelännyt tarttua. Yhteisen sävelen löytämisessä joustaminen, kommunikointi ja kärsivällisyys ovat olleet avainasemassa.

Halu tutustua miehensä perheeseen ja kulttuuriin sai Tiian muuttamaan Irakiin. Hänen miehensä on hakenut oleskelulupaa Suomesta, ja pariskunta asuu Irakissa ainakin hakuprosessin ajan.

– Tapasimme Suomessa, kun mieheni vielä asui siellä. Seurustelimme pari vuotta ennen tänne muuttoa, ja välissä oli myös vuosi etäsuhdetta, kun minulla oli koulua ja hän lähti edeltä Irakiin, Tiia kertoo.

Tiia työskentelee tällä hetkellä kahvila-ravintolassa ja iltaisin hän suorittaa merkonomi-opintoja etänä Suomeen. Hänen arkeensa mahtuu myös handpan-nimisen instrumentin soittelua, videopelejä ja urheilua.

– Kurdistanissa tekemistä, harrastuksia tai hengailupaikkoja ei kauheasti ole, joten vapaa-aikaa vietetään yleensä kotona. Olemme hamstranneet kotiimme kaikennäköistä harrastusta. Kun seinät alkavat kaatua päälle, käymme kahviloissa tai ravintoloissa tai urheilemassa puistossa.

Vaikeinta Irakissa asumisessa on Tiian mukaan ollut yksinäisyys, kulttuurieroihin totuttelu ja etenkin alussa se, että tekemisen puutteessa aika kävi usein pitkäksi.

– Kavereita on vaikea löytää, sillä täällä ei kauhean paljon asu muita ulkomaalaisia ja jo pidempään maassa olleet ulkomaalaisyhteisöt ovat aika tiiviitä, joten mukaan voi olla vaikea hypätä. Takseilla liikkuminen yksin ei ole turvallista, joten miehen pitää olla kaikkialla mukana, sillä meillä ei ole omaa autoa.

Tiia kaipaa usein Suomen vapautta, sillä sosiaalinen yhteiskunta Irakissa osaa olla välillä melko kapeakatseista ja tuomitsevaa. Eurooppalaisena Irakissa asuminen ei Tiian mukaan ole missään nimessä helppoa.

– Se vaatii tietynlaista seikkailunhaluisuutta ja valmiutta mukautua paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin sekä astua ulos mukavuusalueelta.

Erilaiset kulttuurit kohtaavat

Tiia kertoo kulttuurierojen aiheuttaneen varsinkin aluksi paljonkin erimielisyyksiä, mutta sittemmin kaikkeen on löytynyt molempia miellyttävät ratkaisut.

– Kulttuurien yhteensovittaminen vaati paljon joustamista, kommunikointia ja kärsivällisyyttä molemmilta. Meillä ajatusmaailmatkin ovat välillä ihan päinvastaisia. Erilaisuudet eivät haittaa menoa, kunhan muistaa kunnioittaa molempien näkemyksiä, ja yhdessä voidaan olla eri mieltä, Tiia toteaa.

Tärkeissä asioissa pariskunta tekee kompromisseja ja puhuu asioista myös etukäteen, kuten esimerkiksi tulevien lasten kasvatuksen ja uskonnon suhteen. Myös se, että molemmat ovat oppineet tuntemaan toistensa kulttuurit on Tiian mukaan auttanut paljon.

– Kulttuurieroja meiltä löytyy muun muassa uskonnossa, sukupuolirooleissa, kodinhoidossa, vieraanvaraisuudessa, kasvatustavoissa ja vaikka missä muussa. Voisin puhua näistä vaikka kuinka paljon, Tiia sanoo.

Pariskunta on päätynyt erilaisiin ratkaisuihin soveltaen kummankin kulttuuria. Perinteisessä kurdiperheessä miehen tehtävä on käydä töissä ja pitää huolta perheestä taloudellisesti, ja naiset yleensä hoitavat lapset ja kotityöt. Suomessa taas vastuu on usein molemmilla, ja näin on myös Tiian perheessä.

– Kurdikulttuurissa naiset myös pukeutuvat peittävämmin. Miehet ja naiset ovat usein eroteltu ja esimerkiksi lapset eivät saa minkäänlaista seksuaalikasvatusta kasvaessaan, sillä kaikki tällaiset aiheet ovat aika tabu kurdikulttuurissa. Meillä mennään vähän sekoitellen. Uskonnoltaan tulevat lapsemme ovat muslimeja mutta saavat saman kasvatuksen kuin muutkin suomalaiset. He saavat vapauden esimerkiksi pukeutua haluamallaan tavalla ja seurustella, mikäli tähän vanhempana päätyvät.

Arkeen vähemmän vaikuttavia kulttuurieroja on muun muassa vieraiden ruokkiminen, sillä kurdit tarjoavat usein ruokaa, juomaa ja hedelmiä, kun Suomessa riittävät kahvi ja keksit. Toisin kuin suomalaiset tyypillisesti, kurdituttavat ja -sukulaiset saattavat vain ilmestyä ovesta sisään yllätysvierailulle.

Tiivis perheyhteisö

Tiia arvostaa kuitenkin suuresti miehensä perhettä ja sukua, joiden rakkauden ja vieraanvaraisuuden hän on saanut kokea alusta asti.

– Kurdiyhteisöt ovat tiiviitä ja minkä tahansa ongelman sattuessa joku on aina rientämässä apuun. Kurdit ovat mitä vieraanvaraisinta ja hyväsydämisintä kansaa, eivätkä he pelkää osoittaa välittämistään. Mieheni perheeltä olen oppinut paljon uutta perhesiteiden ylläpitämisestä, välittämisestä ja fyysisen kontaktin merkityksestä, Tiia kertoo.

Kulttuuriin tutustuminen on ollut Tiialle huikea kokemus, sillä kurdeilla on paljon ikivanhoja tapoja ja perinteitä, upeita vaatteita ja historiaa. Myös Kurdistanin vuoristot ja aavikot ovat jättäneet pysyvän jäljen Tiian sydämeen.

Tiian saama vastaanotto paikallisilta on ollut pääosin positiivinen.

Paikalliset ihmiset Tiian asuinkaupungissa ovat ottaneet hänet pääosin positiivisesti ja avosylin vastaan. Eurooppalainen Irakissa aiheuttaa kuitenkin usein hämmästystä.

– Paikalliset jäävät usein tuijottamaan ja lapset saattavat ohimennen hipaista hiuksia tai vaatteita. Yleensä ihmiset kuitenkin kehuvat ja toivottavat tervetulleeksi, vaikka katseet saattavat itselle tuntua joskus tuomitsevilta. Netissä paikalliset ovat kommentoineet meidän ”miksausliittoa” negatiivisempaan sävyyn, sillä se ei ole täällä kovin perinteinen. Eurooppalaiset saatetaan nähdä pinnallisina hienohelmoina tai siveettöminä, Tiia kertoo.

Tulevaisuudessa pariskunta pyrkii palaamaan Suomeen, mikäli Tiian mies saa maasta oleskeluluvan.

– Jos Suomi ei nappaa, suuntaamme muualle päin maailmaa. Irakiin tuskin jäämme pysyvästi.

Pariskunnan haaveena on perustaa yritys Suomeen ja myöhemmin myös Irakiin, tai esimerkiksi sijoittaa asuntoihin Irakissa. Muuttivatpa he minne tahansa, Irak pysyy aina tärkeänä paikkana.

– Tänne aiomme matkustaa usein asuinmaastamme riippumatta, Tiia vakuuttaa.

Syvenny aiheeseen

Suomen kieli sykähdyttää ulkomailla

Ulkomaillakin opiskellaan ja opitaan suomen kieltä. Firenzen yliopistossa työskentelevälle opettaja Lena Dal Pozzolle suomen kieli on iso osa sekä työtä että identiteettiä.   Suomen kieli elää Pohjolan […]

Lue koko artikkeli »

Osallistu keskusteluun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *