Selma ylläpitää kielitaitoaan kirjoittamalla suomenkielistä proosaa. Ulkomailla asuminen on vaikuttanut hänen kykyynsä tehdä havaintoja asioista ja paikoista, joista hän kirjoittaa.
Tutkimustyö vei Selma Kaasisen perheineen Australiaan vuonna 2004. Vastapainoksi englanninkieliselle tutkimuskirjallisuudelle hän alkoi kirjoittaa suomenkielistä proosaa.
– Rakastan juonien punomista ja tarinoiden rakentelua. Tarina lähtee ideasta, sillä idealla on tapana synnyttää uusia ideoita, kunnes huomaa olevansa sisällä jossain aivan uudessa jutussa, Selma sanoo.
Selma kertoo luovansa henkilöhahmoja, joiden kautta hän katselee maailmaa uusin silmin.
– Teen niiden kanssa tuttavuutta ja ne kulkevat mukanani vähän matkaa, kunnes tiemme eroavat. Näinhän käy usein todellisessakin elämässä: tapaamme ihmisiä, joiden kanssa on hauskaa jakaa elämää juuri sillä hetkellä, vaikka jo kohta elämät vievätkin eri suuntiin.
Selma päätti alusta alkaen kirjoittaa suomeksi. Se kuvaa hänen mielestään parhaiten hänen suhdettaan äidinkieleensä.
– Proosan kirjoittaminen on tapani ylläpitää kirjoitettua kielitaitoa. Muutoin äidinkieli on syvässä varmaan meissä kaikissa. Olen tehnyt huvittavan huomion, että luontaisesti puhun vauvoille ja taaperoikäisille lapsille sekä eläimille suomeksi enkä englanniksi. Joudun korjaamaan puheeni joka kerta. Jos kyseessä on tuttavien lemmikit, väitän sujuvasti, että kaikki eläimet osaavat suomea.
Uutta näkökulmaa kulttuureja kohtaan
Selma kertoo seuraavansa jossain määrin Suomen tapahtumia ja pitävänsä yhteyttä siellä asuviin perheenjäseniin ja ystäviin. Hän katsoo myös paljon suomalaisia tv-sarjoja ja elokuvia.
Selman uusimmassa romaanissa Araukaria manner vaihtuu usein ja lukija löytää itsensä Suomen ja Australian lisäksi myös Yhdysvalloista.
– Luonnollisesti sillä, että asun Australiassa on tarinan kannalta suuri merkitys. Ilman Australiaan muuttoa en varmaan olisi kirjoittanut Araukariaa.
Selma uskoo, että asuinpaikasta huolimatta hän olisi päätynyt jossain vaiheessa kirjoittamaan tarinoita, mutta ilman kykyä hypätä toiselle aikajanalle hänen on vaikea sanoa, mistä olisi kirjoittanut.
Ulkomailla asuminen on Selman mukaan vaikuttanut hänen kykyynsä tehdä havaintoja asioista ja paikoista, joista hän kirjoittaa.
– Tämä on vähän kuin minkä tahansa asian kanssa: kun ottaa etäisyyttä, näkee selvemmin. Esimerkiksi monet Suomessa koetut asiat näen nyt eri valossa, kun niihin on tullut etäisyyttä. Toisessa kulttuurissa eläminen lisää myös kunnioitusta niin omaa kuin toisten kulttuuria kohtaan, Selma toteaa.
Hatunnosto ulkosuomalaisille kirjailijoille
Toisinaan sanakirja ja kielioppikirja ovat avuksi, kun Selma hakee oikeita suomen kielen sanoja ja oikolukee tekstejään. Kirjoittaessa jokin asia tai kuvaus saattaa luontevimmin tulla hänen mieleensä englanniksi, jolloin hän joutuu hakemaan muistinsa sopukoista vastaavia suomenkielisiä ilmaisuja. Tässä hänen puolisonsakin auttaa sujuvasti.
– Helposti tulee mieleen kysymys miksi edes kirjoittaa, jos se on niin hankalaa, mutta siinä ehkä onkin kirjoittamisen suola. Mielikuvitustarinoiden kirjoittaminen kirjaksi on monimutkaista ja vaikeaa jo sinänsä. Kun sen kirjoittaa ulkosuomalaisena ilman oman kielikulttuurin tukea, siitä tulee kaksin verroin haasteellisempaa.
Selma kertoo kuulleensa joskus suomalaisilta kirjallisuuden alan ammattilaisilta jopa kritiikkiä siitä, ettei ulkosuomalaisesta voi tulla kunnon kirjailijaa, koska kieli on köyhtynyt. Tätä Selma ei allekirjoita.
– Totta tuossa on vain se, että kieli köyhtyy, mutta muuten tuo on aika nurinkurinen ajattelutapa. Mielestäni ulkosuomalaisille kirjailijoille pitäisi nostaa hattua juuri siksi, että he kielellisistä haasteista huolimatta saavat aikaan laadukasta tekstiä ja mielenkiintoisia tarinoita toisten iloksi.
Selma on kaksoiskansalainen, sillä hänellä on sekä Suomen että Australian kansalaisuus. Hän on asunut Australiassa kolmasosan elämästään ja siellä hänen lapsensa ovat kasvaneet aikuisiksi. Selma uskoo, että ilman lapsia hän ei olisi ehkä kasvanut yhtä isosti osaksi australialaista kulttuuria.
Edellisestä pikavisiitistä Suomeen on vierähtänyt yli viisi vuotta: koronapandemia venytti välin aiottua pidemmäksi.
Tulevaisuuden unelmistaan Selmalla on selvät sävelet.
– Haluan jatkaa kirjojen kirjoittamista, mieluiten kahdella kielellä.
Selma Instagramissa: selma_kaasinen
Selma Facebookissa: Kirjailija Selma Kaasinen